äly

See also: aly, Aly, -ály, and äly-

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *älü, from Proto-Finno-Permic *älwä.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈæly/, [ˈæly]
  • Rhymes: -æly
  • Syllabification(key): ä‧ly

Noun

äly

  1. intellect, intelligence
  2. (in compounds) smart
  3. (colloquial) bucket bong (from älyämpäri)

Declension
Inflection of äly (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative äly älyt
genitive älyn älyjen
partitive älyä älyjä
illative älyyn älyihin
singular plural
nominative äly älyt
accusative nom. äly älyt
gen. älyn
genitive älyn älyjen
partitive älyä älyjä
inessive älyssä älyissä
elative älystä älyistä
illative älyyn älyihin
adessive älyllä älyillä
ablative älyltä älyiltä
allative älylle älyille
essive älynä älyinä
translative älyksi älyiksi
instructive — älyin
abessive älyttä älyittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of äly (type valo)
first-person singular possessor
singular plural
nominative älyni älyni
accusative nom. älyni älyni
gen. älyni
genitive älyni älyjeni
partitive älyäni älyjäni
inessive älyssäni älyissäni
elative älystäni älyistäni
illative älyyni älyihini
adessive älylläni älyilläni
ablative älyltäni älyiltäni
allative älylleni älyilleni
essive älynäni älyinäni
translative älykseni älyikseni
instructive — —
abessive älyttäni älyittäni
comitative — älyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative älysi älysi
accusative nom. älysi älysi
gen. älysi
genitive älysi älyjesi
partitive älyäsi älyjäsi
inessive älyssäsi älyissäsi
elative älystäsi älyistäsi
illative älyysi älyihisi
adessive älylläsi älyilläsi
ablative älyltäsi älyiltäsi
allative älyllesi älyillesi
essive älynäsi älyinäsi
translative älyksesi älyiksesi
instructive — —
abessive älyttäsi älyittäsi
comitative — älyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative älymme älymme
accusative nom. älymme älymme
gen. älymme
genitive älymme älyjemme
partitive älyämme älyjämme
inessive älyssämme älyissämme
elative älystämme älyistämme
illative älyymme älyihimme
adessive älyllämme älyillämme
ablative älyltämme älyiltämme
allative älyllemme älyillemme
essive älynämme älyinämme
translative älyksemme älyiksemme
instructive — —
abessive älyttämme älyittämme
comitative — älyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative älynne älynne
accusative nom. älynne älynne
gen. älynne
genitive älynne älyjenne
partitive älyänne älyjänne
inessive älyssänne älyissänne
elative älystänne älyistänne
illative älyynne älyihinne
adessive älyllänne älyillänne
ablative älyltänne älyiltänne
allative älyllenne älyillenne
essive älynänne älyinänne
translative älyksenne älyiksenne
instructive — —
abessive älyttänne älyittänne
comitative — älyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative älynsä älynsä
accusative nom. älynsä älynsä
gen. älynsä
genitive älynsä älyjensä
partitive älyään
älyänsä		 älyjään
älyjänsä
inessive älyssään
älyssänsä		 älyissään
älyissänsä
elative älystään
älystänsä		 älyistään
älyistänsä
illative älyynsä älyihinsä
adessive älyllään
älyllänsä		 älyillään
älyillänsä
ablative älyltään
älyltänsä		 älyiltään
älyiltänsä
allative älylleen
älyllensä		 älyilleen
älyillensä
essive älynään
älynänsä		 älyinään
älyinänsä
translative älykseen
älyksensä		 älyikseen
älyiksensä
instructive — —
abessive älyttään
älyttänsä		 älyittään
älyittänsä
comitative — älyineen
älyinensä

Derived terms

Compounds

Anagrams

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *älü. Cognates include Finnish äly and Karelian äly.

Pronunciation

Noun

äly

  1. intelligence
  2. understanding

Declension
Declension of äly (type 4/koivu, no gradation, gemination)
singular plural
nominative äly älyt
genitive älyn ällyin, älylöin
partitive ällyä älyjä, älylöjä
illative ällyy ällyi, älylöihe
inessive älys älyis, älylöis
elative älyst älyist, älylöist
allative älylle älyille, älylöille
adessive älyl älyil, älylöil
ablative älylt älyilt, älylöilt
translative älyks älyiks, älylöiks
essive älynnä, ällyyn älyinnä, älylöinnä, ällyin, älylöin
exessive1) älynt älyint, älylöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 697
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.