Timi

See also: timi and tími

Finnish

Etymology

A diminutive of Timo with formal given name status since the 1970s.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtimi/, [ˈt̪imi]
  • Rhymes: -imi
  • Syllabification(key): Ti‧mi

Proper noun

Timi

  1. a male given name

Declension
Inflection of Timi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Timi Timit
genitive Timin Timien
partitive Timiä Timejä
illative Timiin Timeihin
singular plural
nominative Timi Timit
accusative nom. Timi Timit
gen. Timin
genitive Timin Timien
partitive Timiä Timejä
inessive Timissä Timeissä
elative Timistä Timeistä
illative Timiin Timeihin
adessive Timillä Timeillä
ablative Timiltä Timeiltä
allative Timille Timeille
essive Timinä Timeinä
translative Timiksi Timeiksi
instructive — Timein
abessive Timittä Timeittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Timi (type risti)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Timini Timini
accusative nom. Timini Timini
gen. Timini
genitive Timini Timieni
partitive Timiäni Timejäni
inessive Timissäni Timeissäni
elative Timistäni Timeistäni
illative Timiini Timeihini
adessive Timilläni Timeilläni
ablative Timiltäni Timeiltäni
allative Timilleni Timeilleni
essive Timinäni Timeinäni
translative Timikseni Timeikseni
instructive — —
abessive Timittäni Timeittäni
comitative — Timeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Timisi Timisi
accusative nom. Timisi Timisi
gen. Timisi
genitive Timisi Timiesi
partitive Timiäsi Timejäsi
inessive Timissäsi Timeissäsi
elative Timistäsi Timeistäsi
illative Timiisi Timeihisi
adessive Timilläsi Timeilläsi
ablative Timiltäsi Timeiltäsi
allative Timillesi Timeillesi
essive Timinäsi Timeinäsi
translative Timiksesi Timeiksesi
instructive — —
abessive Timittäsi Timeittäsi
comitative — Timeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Timimme Timimme
accusative nom. Timimme Timimme
gen. Timimme
genitive Timimme Timiemme
partitive Timiämme Timejämme
inessive Timissämme Timeissämme
elative Timistämme Timeistämme
illative Timiimme Timeihimme
adessive Timillämme Timeillämme
ablative Timiltämme Timeiltämme
allative Timillemme Timeillemme
essive Timinämme Timeinämme
translative Timiksemme Timeiksemme
instructive — —
abessive Timittämme Timeittämme
comitative — Timeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Timinne Timinne
accusative nom. Timinne Timinne
gen. Timinne
genitive Timinne Timienne
partitive Timiänne Timejänne
inessive Timissänne Timeissänne
elative Timistänne Timeistänne
illative Timiinne Timeihinne
adessive Timillänne Timeillänne
ablative Timiltänne Timeiltänne
allative Timillenne Timeillenne
essive Timinänne Timeinänne
translative Timiksenne Timeiksenne
instructive — —
abessive Timittänne Timeittänne
comitative — Timeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative Timinsä Timinsä
accusative nom. Timinsä Timinsä
gen. Timinsä
genitive Timinsä Timiensä
partitive Timiään
Timiänsä		 Timejään
Timejänsä
inessive Timissään
Timissänsä		 Timeissään
Timeissänsä
elative Timistään
Timistänsä		 Timeistään
Timeistänsä
illative Timiinsä Timeihinsä
adessive Timillään
Timillänsä		 Timeillään
Timeillänsä
ablative Timiltään
Timiltänsä		 Timeiltään
Timeiltänsä
allative Timilleen
Timillensä		 Timeilleen
Timeillensä
essive Timinään
Timinänsä		 Timeinään
Timeinänsä
translative Timikseen
Timiksensä		 Timeikseen
Timeiksensä
instructive — —
abessive Timittään
Timittänsä		 Timeittään
Timeittänsä
comitative — Timeineen
Timeinensä

Anagrams

Hungarian

Etymology

Clipping and -i diminutive of Tímea.

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈtimi]
  • Hyphenation: Ti‧mi
  • Rhymes: -mi

Proper noun

Timi

  1. a diminutive of the female given name Tímea

Declension
Inflection (stem in long/high vowel, front unrounded harmony)
singular plural
nominative Timi Timik
accusative Timit Timiket
dative Timinek Timiknek
instrumental Timivel Timikkel
causal-final Timiért Timikért
translative Timivé Timikké
terminative Timiig Timikig
essive-formal Timiként Timikként
essive-modal — —
inessive Timiben Timikben
superessive Timin Timiken
adessive Timinél Timiknél
illative Timibe Timikbe
sublative Timire Timikre
allative Timihez Timikhez
elative Timiből Timikből
delative Timiről Timikről
ablative Timitől Timiktől
non-attributive
possessive - singular		 Timié Timiké
non-attributive
possessive - plural		 Timiéi Timikéi
Possessive forms of Timi
possessor single possession multiple possessions
1st person sing. Timim Timijeim
2nd person sing. Timid Timijeid
3rd person sing. Timije Timijei
1st person plural Timink Timijeink
2nd person plural Timitek Timijeitek
3rd person plural Timijük Timijeik

Maori

Proper noun

Timi

  1. a male given name, equivalent to English Jim and James

References
  • Te Aka Māori-English, English-Māori Dictionary and Index
  • Fletcher Index of Maori Names
  • Ancestry.com: Exact search for the given name "Timi" in documents relating to New Zealand. Accessed on 25 February 2016

Yoruba

Pronunciation
  • IPA(key): /tì.mĩ̀/

Proper noun

Tìmì

  1. The title of the traditional ruler of Ẹdẹ town in Ọ̀ṣun State of Nigeria

Pronunciation
  • IPA(key): /tì.mĩ̀/

Proper noun

Tìmì

  1. a male given name
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.