benigni

See also: Benigni and benigní

Finnish

Etymology

From Latin benignus.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈbeniɡni/, [ˈbe̞niɡni]
  • Rhymes: -eniɡni
  • Syllabification(key): be‧nig‧ni

Adjective

benigni (comparative benignimpi, superlative benignein)

  1. (pathology) benign
    Synonym: hyvänlaatuinen
    Antonym: maligni

Declension
Inflection of benigni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative benigni benignit
genitive benignin benignien
partitive benigniä benignejä
illative benigniin benigneihin
singular plural
nominative benigni benignit
accusative nom. benigni benignit
gen. benignin
genitive benignin benignien
partitive benigniä benignejä
inessive benignissä benigneissä
elative benignistä benigneistä
illative benigniin benigneihin
adessive benignillä benigneillä
ablative benigniltä benigneiltä
allative benignille benigneille
essive benigninä benigneinä
translative benigniksi benigneiksi
instructive — benignein
abessive benignittä benigneittä
comitative — benigneine
Possessive forms of benigni (type risti)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative benignini benignini
accusative nom. benignini benignini
gen. benignini
genitive benignini benignieni
partitive benigniäni benignejäni
inessive benignissäni benigneissäni
elative benignistäni benigneistäni
illative benigniini benigneihini
adessive benignilläni benigneilläni
ablative benigniltäni benigneiltäni
allative benignilleni benigneilleni
essive benigninäni benigneinäni
translative benignikseni benigneikseni
instructive — —
abessive benignittäni benigneittäni
comitative — benigneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative benignisi benignisi
accusative nom. benignisi benignisi
gen. benignisi
genitive benignisi benigniesi
partitive benigniäsi benignejäsi
inessive benignissäsi benigneissäsi
elative benignistäsi benigneistäsi
illative benigniisi benigneihisi
adessive benignilläsi benigneilläsi
ablative benigniltäsi benigneiltäsi
allative benignillesi benigneillesi
essive benigninäsi benigneinäsi
translative benigniksesi benigneiksesi
instructive — —
abessive benignittäsi benigneittäsi
comitative — benigneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative benignimme benignimme
accusative nom. benignimme benignimme
gen. benignimme
genitive benignimme benigniemme
partitive benigniämme benignejämme
inessive benignissämme benigneissämme
elative benignistämme benigneistämme
illative benigniimme benigneihimme
adessive benignillämme benigneillämme
ablative benigniltämme benigneiltämme
allative benignillemme benigneillemme
essive benigninämme benigneinämme
translative benigniksemme benigneiksemme
instructive — —
abessive benignittämme benigneittämme
comitative — benigneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative benigninne benigninne
accusative nom. benigninne benigninne
gen. benigninne
genitive benigninne benignienne
partitive benigniänne benignejänne
inessive benignissänne benigneissänne
elative benignistänne benigneistänne
illative benigniinne benigneihinne
adessive benignillänne benigneillänne
ablative benigniltänne benigneiltänne
allative benignillenne benigneillenne
essive benigninänne benigneinänne
translative benigniksenne benigneiksenne
instructive — —
abessive benignittänne benigneittänne
comitative — benigneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative benigninsä benigninsä
accusative nom. benigninsä benigninsä
gen. benigninsä
genitive benigninsä benigniensä
partitive benigniään
benigniänsä		 benignejään
benignejänsä
inessive benignissään
benignissänsä		 benigneissään
benigneissänsä
elative benignistään
benignistänsä		 benigneistään
benigneistänsä
illative benigniinsä benigneihinsä
adessive benignillään
benignillänsä		 benigneillään
benigneillänsä
ablative benigniltään
benigniltänsä		 benigneiltään
benigneiltänsä
allative benignilleen
benignillensä		 benigneilleen
benigneillensä
essive benigninään
benigninänsä		 benigneinään
benigneinänsä
translative benignikseen
benigniksensä		 benigneikseen
benigneiksensä
instructive — —
abessive benignittään
benignittänsä		 benigneittään
benigneittänsä
comitative — benigneineen
benigneinensä

Italian

Pronunciation
  • IPA(key): /beˈniɲ.ɲi/
  • Rhymes: -iɲɲi
  • Hyphenation: be‧nì‧gni

Adjective

benigni

  1. masculine plural of benigno

Latin

Pronunciation

Adjective

benignī

  1. inflection of benignus:
    1. nominative/vocative masculine plural
    2. genitive masculine/neuter singular
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.