demagnetoiminen

Finnish

Etymology

demagnetoida +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈdemɑɡnetoi̯minen/, [ˈde̞mɑɡne̞ˌt̪o̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Syllabification(key): de‧mag‧ne‧toi‧mi‧nen

Noun

demagnetoiminen

  1. demagnetizing, degaussing

Declension
Inflection of demagnetoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative demagnetoiminen demagnetoimiset
genitive demagnetoimisen demagnetoimisten
demagnetoimisien
partitive demagnetoimista demagnetoimisia
illative demagnetoimiseen demagnetoimisiin
singular plural
nominative demagnetoiminen demagnetoimiset
accusative nom. demagnetoiminen demagnetoimiset
gen. demagnetoimisen
genitive demagnetoimisen demagnetoimisten
demagnetoimisien
partitive demagnetoimista demagnetoimisia
inessive demagnetoimisessa demagnetoimisissa
elative demagnetoimisesta demagnetoimisista
illative demagnetoimiseen demagnetoimisiin
adessive demagnetoimisella demagnetoimisilla
ablative demagnetoimiselta demagnetoimisilta
allative demagnetoimiselle demagnetoimisille
essive demagnetoimisena demagnetoimisina
translative demagnetoimiseksi demagnetoimisiksi
instructive — demagnetoimisin
abessive demagnetoimisetta demagnetoimisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of demagnetoiminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative demagnetoimiseni demagnetoimiseni
accusative nom. demagnetoimiseni demagnetoimiseni
gen. demagnetoimiseni
genitive demagnetoimiseni demagnetoimisteni
demagnetoimisieni
partitive demagnetoimistani demagnetoimisiani
inessive demagnetoimisessani demagnetoimisissani
elative demagnetoimisestani demagnetoimisistani
illative demagnetoimiseeni demagnetoimisiini
adessive demagnetoimisellani demagnetoimisillani
ablative demagnetoimiseltani demagnetoimisiltani
allative demagnetoimiselleni demagnetoimisilleni
essive demagnetoimisenani demagnetoimisinani
translative demagnetoimisekseni demagnetoimisikseni
instructive — —
abessive demagnetoimisettani demagnetoimisittani
comitative — demagnetoimisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative demagnetoimisesi demagnetoimisesi
accusative nom. demagnetoimisesi demagnetoimisesi
gen. demagnetoimisesi
genitive demagnetoimisesi demagnetoimistesi
demagnetoimisiesi
partitive demagnetoimistasi demagnetoimisiasi
inessive demagnetoimisessasi demagnetoimisissasi
elative demagnetoimisestasi demagnetoimisistasi
illative demagnetoimiseesi demagnetoimisiisi
adessive demagnetoimisellasi demagnetoimisillasi
ablative demagnetoimiseltasi demagnetoimisiltasi
allative demagnetoimisellesi demagnetoimisillesi
essive demagnetoimisenasi demagnetoimisinasi
translative demagnetoimiseksesi demagnetoimisiksesi
instructive — —
abessive demagnetoimisettasi demagnetoimisittasi
comitative — demagnetoimisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative demagnetoimisemme demagnetoimisemme
accusative nom. demagnetoimisemme demagnetoimisemme
gen. demagnetoimisemme
genitive demagnetoimisemme demagnetoimistemme
demagnetoimisiemme
partitive demagnetoimistamme demagnetoimisiamme
inessive demagnetoimisessamme demagnetoimisissamme
elative demagnetoimisestamme demagnetoimisistamme
illative demagnetoimiseemme demagnetoimisiimme
adessive demagnetoimisellamme demagnetoimisillamme
ablative demagnetoimiseltamme demagnetoimisiltamme
allative demagnetoimisellemme demagnetoimisillemme
essive demagnetoimisenamme demagnetoimisinamme
translative demagnetoimiseksemme demagnetoimisiksemme
instructive — —
abessive demagnetoimisettamme demagnetoimisittamme
comitative — demagnetoimisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative demagnetoimisenne demagnetoimisenne
accusative nom. demagnetoimisenne demagnetoimisenne
gen. demagnetoimisenne
genitive demagnetoimisenne demagnetoimistenne
demagnetoimisienne
partitive demagnetoimistanne demagnetoimisianne
inessive demagnetoimisessanne demagnetoimisissanne
elative demagnetoimisestanne demagnetoimisistanne
illative demagnetoimiseenne demagnetoimisiinne
adessive demagnetoimisellanne demagnetoimisillanne
ablative demagnetoimiseltanne demagnetoimisiltanne
allative demagnetoimisellenne demagnetoimisillenne
essive demagnetoimisenanne demagnetoimisinanne
translative demagnetoimiseksenne demagnetoimisiksenne
instructive — —
abessive demagnetoimisettanne demagnetoimisittanne
comitative — demagnetoimisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative demagnetoimisensa demagnetoimisensa
accusative nom. demagnetoimisensa demagnetoimisensa
gen. demagnetoimisensa
genitive demagnetoimisensa demagnetoimistensa
demagnetoimisiensa
partitive demagnetoimistaan
demagnetoimistansa		 demagnetoimisiaan
demagnetoimisiansa
inessive demagnetoimisessaan
demagnetoimisessansa		 demagnetoimisissaan
demagnetoimisissansa
elative demagnetoimisestaan
demagnetoimisestansa		 demagnetoimisistaan
demagnetoimisistansa
illative demagnetoimiseensa demagnetoimisiinsa
adessive demagnetoimisellaan
demagnetoimisellansa		 demagnetoimisillaan
demagnetoimisillansa
ablative demagnetoimiseltaan
demagnetoimiseltansa		 demagnetoimisiltaan
demagnetoimisiltansa
allative demagnetoimiselleen
demagnetoimisellensa		 demagnetoimisilleen
demagnetoimisillensa
essive demagnetoimisenaan
demagnetoimisenansa		 demagnetoimisinaan
demagnetoimisinansa
translative demagnetoimisekseen
demagnetoimiseksensa		 demagnetoimisikseen
demagnetoimisiksensa
instructive — —
abessive demagnetoimisettaan
demagnetoimisettansa		 demagnetoimisittaan
demagnetoimisittansa
comitative — demagnetoimisineen
demagnetoimisinensa

Verb

demagnetoiminen

  1. fourth infinitive of demagnetoida
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.