ehdoton

Finnish

Etymology

ehto (“condition”) +‎ -ton (“-less”)

Pronunciation

IPA^(key): /ˈehdoton/, [ˈe̞hdo̞t̪o̞n]
Rhymes: -ehdoton
Syllabification^(key): eh‧do‧ton

Adjective

ehdoton (comparative ehdottomampi, superlative ehdottomin)

absolute, unconditional
Parlamentaarisella äänestyksellä pyritään ehdottomaan enemmistöön.
With the parlamentary election we are aiming to an absolute majority.

Kuningas oli usein valtakuntansa ehdoton yksinvaltias.
A king was often the absolute monarch of his realm.

Tämä kappale on minun ehdoton suosikki.
This song is my absolute favourite.
(informal) best
Beatles on ehdoton!
The Beatles are the best!

Declension

Inflection of ehdoton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		ehdoton	ehdottomat
genitive		ehdottoman	ehdottomien
partitive		ehdotonta	ehdottomia
illative		ehdottomaan	ehdottomiin
		singular	plural
nominative		ehdoton	ehdottomat
accusative	nom.	ehdoton	ehdottomat
accusative	gen.	ehdottoman	ehdottomat
genitive		ehdottoman	ehdottomien ehdotonten^rare
partitive		ehdotonta	ehdottomia
inessive		ehdottomassa	ehdottomissa
elative		ehdottomasta	ehdottomista
illative		ehdottomaan	ehdottomiin
adessive		ehdottomalla	ehdottomilla
ablative		ehdottomalta	ehdottomilta
allative		ehdottomalle	ehdottomille
essive		ehdottomana	ehdottomina
translative		ehdottomaksi	ehdottomiksi
instructive		—	ehdottomin
abessive		ehdottomatta	ehdottomitta
comitative		—	ehdottomine

Possessive forms of ehdoton (type onneton)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomani	ehdottomani
accusative	nom.	ehdottomani	ehdottomani
accusative	gen.	ehdottomani	ehdottomani
genitive		ehdottomani	ehdottomieni ehdotonteni^rare
partitive		ehdotontani	ehdottomiani
inessive		ehdottomassani	ehdottomissani
elative		ehdottomastani	ehdottomistani
illative		ehdottomaani	ehdottomiini
adessive		ehdottomallani	ehdottomillani
ablative		ehdottomaltani	ehdottomiltani
allative		ehdottomalleni	ehdottomilleni
essive		ehdottomanani	ehdottominani
translative		ehdottomakseni	ehdottomikseni
instructive		—	—
abessive		ehdottomattani	ehdottomittani
comitative		—	ehdottomineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomasi	ehdottomasi
accusative	nom.	ehdottomasi	ehdottomasi
accusative	gen.	ehdottomasi	ehdottomasi
genitive		ehdottomasi	ehdottomiesi ehdotontesi^rare
partitive		ehdotontasi	ehdottomiasi
inessive		ehdottomassasi	ehdottomissasi
elative		ehdottomastasi	ehdottomistasi
illative		ehdottomaasi	ehdottomiisi
adessive		ehdottomallasi	ehdottomillasi
ablative		ehdottomaltasi	ehdottomiltasi
allative		ehdottomallesi	ehdottomillesi
essive		ehdottomanasi	ehdottominasi
translative		ehdottomaksesi	ehdottomiksesi
instructive		—	—
abessive		ehdottomattasi	ehdottomittasi
comitative		—	ehdottominesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomamme	ehdottomamme
accusative	nom.	ehdottomamme	ehdottomamme
accusative	gen.	ehdottomamme	ehdottomamme
genitive		ehdottomamme	ehdottomiemme ehdotontemme^rare
partitive		ehdotontamme	ehdottomiamme
inessive		ehdottomassamme	ehdottomissamme
elative		ehdottomastamme	ehdottomistamme
illative		ehdottomaamme	ehdottomiimme
adessive		ehdottomallamme	ehdottomillamme
ablative		ehdottomaltamme	ehdottomiltamme
allative		ehdottomallemme	ehdottomillemme
essive		ehdottomanamme	ehdottominamme
translative		ehdottomaksemme	ehdottomiksemme
instructive		—	—
abessive		ehdottomattamme	ehdottomittamme
comitative		—	ehdottominemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomanne	ehdottomanne
accusative	nom.	ehdottomanne	ehdottomanne
accusative	gen.	ehdottomanne	ehdottomanne
genitive		ehdottomanne	ehdottomienne ehdotontenne^rare
partitive		ehdotontanne	ehdottomianne
inessive		ehdottomassanne	ehdottomissanne
elative		ehdottomastanne	ehdottomistanne
illative		ehdottomaanne	ehdottomiinne
adessive		ehdottomallanne	ehdottomillanne
ablative		ehdottomaltanne	ehdottomiltanne
allative		ehdottomallenne	ehdottomillenne
essive		ehdottomananne	ehdottominanne
translative		ehdottomaksenne	ehdottomiksenne
instructive		—	—
abessive		ehdottomattanne	ehdottomittanne
comitative		—	ehdottominenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomansa	ehdottomansa
accusative	nom.	ehdottomansa	ehdottomansa
accusative	gen.	ehdottomansa	ehdottomansa
genitive		ehdottomansa	ehdottomiensa ehdotontensa^rare
partitive		ehdotontaan ehdotontansa	ehdottomiaan ehdottomiansa
inessive		ehdottomassaan ehdottomassansa	ehdottomissaan ehdottomissansa
elative		ehdottomastaan ehdottomastansa	ehdottomistaan ehdottomistansa
illative		ehdottomaansa	ehdottomiinsa
adessive		ehdottomallaan ehdottomallansa	ehdottomillaan ehdottomillansa
ablative		ehdottomaltaan ehdottomaltansa	ehdottomiltaan ehdottomiltansa
allative		ehdottomalleen ehdottomallensa	ehdottomilleen ehdottomillensa
essive		ehdottomanaan ehdottomanansa	ehdottominaan ehdottominansa
translative		ehdottomakseen ehdottomaksensa	ehdottomikseen ehdottomiksensa
instructive		—	—
abessive		ehdottomattaan ehdottomattansa	ehdottomittaan ehdottomittansa
comitative		—	ehdottomineen ehdottominensa

Derived terms

Noun

ehdoton

(informal) an unconditional incarceration (as opposed to probation), prison (sentence)
Se sai viisi vuotta ehdotonta.
He got five years in prison.

Declension

Inflection of ehdoton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		ehdoton	ehdottomat
genitive		ehdottoman	ehdottomien
partitive		ehdotonta	ehdottomia
illative		ehdottomaan	ehdottomiin
		singular	plural
nominative		ehdoton	ehdottomat
accusative	nom.	ehdoton	ehdottomat
accusative	gen.	ehdottoman	ehdottomat
genitive		ehdottoman	ehdottomien ehdotonten^rare
partitive		ehdotonta	ehdottomia
inessive		ehdottomassa	ehdottomissa
elative		ehdottomasta	ehdottomista
illative		ehdottomaan	ehdottomiin
adessive		ehdottomalla	ehdottomilla
ablative		ehdottomalta	ehdottomilta
allative		ehdottomalle	ehdottomille
essive		ehdottomana	ehdottomina
translative		ehdottomaksi	ehdottomiksi
instructive		—	ehdottomin
abessive		ehdottomatta	ehdottomitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ehdoton (type onneton)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomani	ehdottomani
accusative	nom.	ehdottomani	ehdottomani
accusative	gen.	ehdottomani	ehdottomani
genitive		ehdottomani	ehdottomieni ehdotonteni^rare
partitive		ehdotontani	ehdottomiani
inessive		ehdottomassani	ehdottomissani
elative		ehdottomastani	ehdottomistani
illative		ehdottomaani	ehdottomiini
adessive		ehdottomallani	ehdottomillani
ablative		ehdottomaltani	ehdottomiltani
allative		ehdottomalleni	ehdottomilleni
essive		ehdottomanani	ehdottominani
translative		ehdottomakseni	ehdottomikseni
instructive		—	—
abessive		ehdottomattani	ehdottomittani
comitative		—	ehdottomineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomasi	ehdottomasi
accusative	nom.	ehdottomasi	ehdottomasi
accusative	gen.	ehdottomasi	ehdottomasi
genitive		ehdottomasi	ehdottomiesi ehdotontesi^rare
partitive		ehdotontasi	ehdottomiasi
inessive		ehdottomassasi	ehdottomissasi
elative		ehdottomastasi	ehdottomistasi
illative		ehdottomaasi	ehdottomiisi
adessive		ehdottomallasi	ehdottomillasi
ablative		ehdottomaltasi	ehdottomiltasi
allative		ehdottomallesi	ehdottomillesi
essive		ehdottomanasi	ehdottominasi
translative		ehdottomaksesi	ehdottomiksesi
instructive		—	—
abessive		ehdottomattasi	ehdottomittasi
comitative		—	ehdottominesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomamme	ehdottomamme
accusative	nom.	ehdottomamme	ehdottomamme
accusative	gen.	ehdottomamme	ehdottomamme
genitive		ehdottomamme	ehdottomiemme ehdotontemme^rare
partitive		ehdotontamme	ehdottomiamme
inessive		ehdottomassamme	ehdottomissamme
elative		ehdottomastamme	ehdottomistamme
illative		ehdottomaamme	ehdottomiimme
adessive		ehdottomallamme	ehdottomillamme
ablative		ehdottomaltamme	ehdottomiltamme
allative		ehdottomallemme	ehdottomillemme
essive		ehdottomanamme	ehdottominamme
translative		ehdottomaksemme	ehdottomiksemme
instructive		—	—
abessive		ehdottomattamme	ehdottomittamme
comitative		—	ehdottominemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomanne	ehdottomanne
accusative	nom.	ehdottomanne	ehdottomanne
accusative	gen.	ehdottomanne	ehdottomanne
genitive		ehdottomanne	ehdottomienne ehdotontenne^rare
partitive		ehdotontanne	ehdottomianne
inessive		ehdottomassanne	ehdottomissanne
elative		ehdottomastanne	ehdottomistanne
illative		ehdottomaanne	ehdottomiinne
adessive		ehdottomallanne	ehdottomillanne
ablative		ehdottomaltanne	ehdottomiltanne
allative		ehdottomallenne	ehdottomillenne
essive		ehdottomananne	ehdottominanne
translative		ehdottomaksenne	ehdottomiksenne
instructive		—	—
abessive		ehdottomattanne	ehdottomittanne
comitative		—	ehdottominenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		ehdottomansa	ehdottomansa
accusative	nom.	ehdottomansa	ehdottomansa
accusative	gen.	ehdottomansa	ehdottomansa
genitive		ehdottomansa	ehdottomiensa ehdotontensa^rare
partitive		ehdotontaan ehdotontansa	ehdottomiaan ehdottomiansa
inessive		ehdottomassaan ehdottomassansa	ehdottomissaan ehdottomissansa
elative		ehdottomastaan ehdottomastansa	ehdottomistaan ehdottomistansa
illative		ehdottomaansa	ehdottomiinsa
adessive		ehdottomallaan ehdottomallansa	ehdottomillaan ehdottomillansa
ablative		ehdottomaltaan ehdottomaltansa	ehdottomiltaan ehdottomiltansa
allative		ehdottomalleen ehdottomallensa	ehdottomilleen ehdottomillensa
essive		ehdottomanaan ehdottomanansa	ehdottominaan ehdottominansa
translative		ehdottomakseen ehdottomaksensa	ehdottomikseen ehdottomiksensa
instructive		—	—
abessive		ehdottomattaan ehdottomattansa	ehdottomittaan ehdottomittansa
comitative		—	ehdottomineen ehdottominensa

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.