eräs

See also: Appendix:Variations of "eras"

Finnish

erä +‎ -äs

eräs

eräs

eräs is used attributively with the sense "one" but can stand alone for "someone".
Formerly the prescribed usage was to use eräs only for people or things the listener doesn't know (and e.g. yksi or tietty otherwise). This has been relaxed officially in the recent years.

Inflection of eräs (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative		eräs	eräät
genitive		erään	eräiden eräitten
partitive		erästä	eräitä
illative		erääseen	eräisiin
		singular	plural
nominative		eräs	eräät
accusative	nom.	eräs	eräät
accusative	gen.	erään	eräät
genitive		erään	eräiden eräitten
partitive		erästä	eräitä
inessive		eräässä	eräissä
elative		eräästä	eräistä
illative		erääseen	eräisiin eräihin^rare
adessive		eräällä	eräillä
ablative		eräältä	eräiltä
allative		eräälle	eräille
essive		eräänä	eräinä
translative		erääksi	eräiksi
instructive		—	eräin
abessive		eräättä	eräittä
comitative		—	eräine

Possessive forms of eräs (type vieras)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		erääni	erääni
accusative	nom.	erääni	erääni
accusative	gen.	erääni	erääni
genitive		erääni	eräideni eräitteni
partitive		erästäni	eräitäni
inessive		eräässäni	eräissäni
elative		eräästäni	eräistäni
illative		erääseeni	eräisiini eräihini^rare
adessive		eräälläni	eräilläni
ablative		eräältäni	eräiltäni
allative		eräälleni	eräilleni
essive		eräänäni	eräinäni
translative		erääkseni	eräikseni
instructive		—	—
abessive		eräättäni	eräittäni
comitative		—	eräineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		erääsi	erääsi
accusative	nom.	erääsi	erääsi
accusative	gen.	erääsi	erääsi
genitive		erääsi	eräidesi eräittesi
partitive		erästäsi	eräitäsi
inessive		eräässäsi	eräissäsi
elative		eräästäsi	eräistäsi
illative		erääseesi	eräisiisi eräihisi^rare
adessive		eräälläsi	eräilläsi
ablative		eräältäsi	eräiltäsi
allative		eräällesi	eräillesi
essive		eräänäsi	eräinäsi
translative		erääksesi	eräiksesi
instructive		—	—
abessive		eräättäsi	eräittäsi
comitative		—	eräinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		eräämme	eräämme
accusative	nom.	eräämme	eräämme
accusative	gen.	eräämme	eräämme
genitive		eräämme	eräidemme eräittemme
partitive		erästämme	eräitämme
inessive		eräässämme	eräissämme
elative		eräästämme	eräistämme
illative		erääseemme	eräisiimme eräihimme^rare
adessive		eräällämme	eräillämme
ablative		eräältämme	eräiltämme
allative		eräällemme	eräillemme
essive		eräänämme	eräinämme
translative		erääksemme	eräiksemme
instructive		—	—
abessive		eräättämme	eräittämme
comitative		—	eräinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		eräänne	eräänne
accusative	nom.	eräänne	eräänne
accusative	gen.	eräänne	eräänne
genitive		eräänne	eräidenne eräittenne
partitive		erästänne	eräitänne
inessive		eräässänne	eräissänne
elative		eräästänne	eräistänne
illative		erääseenne	eräisiinne eräihinne^rare
adessive		eräällänne	eräillänne
ablative		eräältänne	eräiltänne
allative		eräällenne	eräillenne
essive		eräänänne	eräinänne
translative		erääksenne	eräiksenne
instructive		—	—
abessive		eräättänne	eräittänne
comitative		—	eräinenne

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.