haistattaminen

Finnish

Etymology

haistattaa +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhɑi̯stɑtːɑminen/, [ˈhɑi̯s̠t̪ɑt̪ˌt̪ɑmine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): hais‧tat‧ta‧mi‧nen

Noun

haistattaminen

  1. telling someone to get off vulgarly or with insults

Declension
Inflection of haistattaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative haistattaminen haistattamiset
genitive haistattamisen haistattamisten
haistattamisien
partitive haistattamista haistattamisia
illative haistattamiseen haistattamisiin
singular plural
nominative haistattaminen haistattamiset
accusative nom. haistattaminen haistattamiset
gen. haistattamisen
genitive haistattamisen haistattamisten
haistattamisien
partitive haistattamista haistattamisia
inessive haistattamisessa haistattamisissa
elative haistattamisesta haistattamisista
illative haistattamiseen haistattamisiin
adessive haistattamisella haistattamisilla
ablative haistattamiselta haistattamisilta
allative haistattamiselle haistattamisille
essive haistattamisena haistattamisina
translative haistattamiseksi haistattamisiksi
instructive — haistattamisin
abessive haistattamisetta haistattamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of haistattaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative haistattamiseni haistattamiseni
accusative nom. haistattamiseni haistattamiseni
gen. haistattamiseni
genitive haistattamiseni haistattamisteni
haistattamisieni
partitive haistattamistani haistattamisiani
inessive haistattamisessani haistattamisissani
elative haistattamisestani haistattamisistani
illative haistattamiseeni haistattamisiini
adessive haistattamisellani haistattamisillani
ablative haistattamiseltani haistattamisiltani
allative haistattamiselleni haistattamisilleni
essive haistattamisenani haistattamisinani
translative haistattamisekseni haistattamisikseni
instructive — —
abessive haistattamisettani haistattamisittani
comitative — haistattamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative haistattamisesi haistattamisesi
accusative nom. haistattamisesi haistattamisesi
gen. haistattamisesi
genitive haistattamisesi haistattamistesi
haistattamisiesi
partitive haistattamistasi haistattamisiasi
inessive haistattamisessasi haistattamisissasi
elative haistattamisestasi haistattamisistasi
illative haistattamiseesi haistattamisiisi
adessive haistattamisellasi haistattamisillasi
ablative haistattamiseltasi haistattamisiltasi
allative haistattamisellesi haistattamisillesi
essive haistattamisenasi haistattamisinasi
translative haistattamiseksesi haistattamisiksesi
instructive — —
abessive haistattamisettasi haistattamisittasi
comitative — haistattamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative haistattamisemme haistattamisemme
accusative nom. haistattamisemme haistattamisemme
gen. haistattamisemme
genitive haistattamisemme haistattamistemme
haistattamisiemme
partitive haistattamistamme haistattamisiamme
inessive haistattamisessamme haistattamisissamme
elative haistattamisestamme haistattamisistamme
illative haistattamiseemme haistattamisiimme
adessive haistattamisellamme haistattamisillamme
ablative haistattamiseltamme haistattamisiltamme
allative haistattamisellemme haistattamisillemme
essive haistattamisenamme haistattamisinamme
translative haistattamiseksemme haistattamisiksemme
instructive — —
abessive haistattamisettamme haistattamisittamme
comitative — haistattamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative haistattamisenne haistattamisenne
accusative nom. haistattamisenne haistattamisenne
gen. haistattamisenne
genitive haistattamisenne haistattamistenne
haistattamisienne
partitive haistattamistanne haistattamisianne
inessive haistattamisessanne haistattamisissanne
elative haistattamisestanne haistattamisistanne
illative haistattamiseenne haistattamisiinne
adessive haistattamisellanne haistattamisillanne
ablative haistattamiseltanne haistattamisiltanne
allative haistattamisellenne haistattamisillenne
essive haistattamisenanne haistattamisinanne
translative haistattamiseksenne haistattamisiksenne
instructive — —
abessive haistattamisettanne haistattamisittanne
comitative — haistattamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative haistattamisensa haistattamisensa
accusative nom. haistattamisensa haistattamisensa
gen. haistattamisensa
genitive haistattamisensa haistattamistensa
haistattamisiensa
partitive haistattamistaan
haistattamistansa		 haistattamisiaan
haistattamisiansa
inessive haistattamisessaan
haistattamisessansa		 haistattamisissaan
haistattamisissansa
elative haistattamisestaan
haistattamisestansa		 haistattamisistaan
haistattamisistansa
illative haistattamiseensa haistattamisiinsa
adessive haistattamisellaan
haistattamisellansa		 haistattamisillaan
haistattamisillansa
ablative haistattamiseltaan
haistattamiseltansa		 haistattamisiltaan
haistattamisiltansa
allative haistattamiselleen
haistattamisellensa		 haistattamisilleen
haistattamisillensa
essive haistattamisenaan
haistattamisenansa		 haistattamisinaan
haistattamisinansa
translative haistattamisekseen
haistattamiseksensa		 haistattamisikseen
haistattamisiksensa
instructive — —
abessive haistattamisettaan
haistattamisettansa		 haistattamisittaan
haistattamisittansa
comitative — haistattamisineen
haistattamisinensa

Verb

haistattaminen

  1. fourth infinitive of haistattaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.