hallitsematon

Finnish

Etymology

hallita +‎ -maton

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhɑlːitsemɑton/, [ˈhɑlːit̪ˌs̠e̞mɑt̪o̞n]
  • Rhymes: -emɑton
  • Syllabification(key): hal‧lit‧se‧ma‧ton

Adjective

hallitsematon (comparative hallitsemattomampi, superlative hallitsemattomin)

  1. uncontrolled
  2. uncontrollable

Declension
Inflection of hallitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative hallitsematon hallitsemattomat
genitive hallitsemattoman hallitsemattomien
partitive hallitsematonta hallitsemattomia
illative hallitsemattomaan hallitsemattomiin
singular plural
nominative hallitsematon hallitsemattomat
accusative nom. hallitsematon hallitsemattomat
gen. hallitsemattoman
genitive hallitsemattoman hallitsemattomien
hallitsematontenrare
partitive hallitsematonta hallitsemattomia
inessive hallitsemattomassa hallitsemattomissa
elative hallitsemattomasta hallitsemattomista
illative hallitsemattomaan hallitsemattomiin
adessive hallitsemattomalla hallitsemattomilla
ablative hallitsemattomalta hallitsemattomilta
allative hallitsemattomalle hallitsemattomille
essive hallitsemattomana hallitsemattomina
translative hallitsemattomaksi hallitsemattomiksi
instructive — hallitsemattomin
abessive hallitsemattomatta hallitsemattomitta
comitative — hallitsemattomine
Possessive forms of hallitsematon (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hallitsemattomani hallitsemattomani
accusative nom. hallitsemattomani hallitsemattomani
gen. hallitsemattomani
genitive hallitsemattomani hallitsemattomieni
hallitsematontenirare
partitive hallitsematontani hallitsemattomiani
inessive hallitsemattomassani hallitsemattomissani
elative hallitsemattomastani hallitsemattomistani
illative hallitsemattomaani hallitsemattomiini
adessive hallitsemattomallani hallitsemattomillani
ablative hallitsemattomaltani hallitsemattomiltani
allative hallitsemattomalleni hallitsemattomilleni
essive hallitsemattomanani hallitsemattominani
translative hallitsemattomakseni hallitsemattomikseni
instructive — —
abessive hallitsemattomattani hallitsemattomittani
comitative — hallitsemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hallitsemattomasi hallitsemattomasi
accusative nom. hallitsemattomasi hallitsemattomasi
gen. hallitsemattomasi
genitive hallitsemattomasi hallitsemattomiesi
hallitsematontesirare
partitive hallitsematontasi hallitsemattomiasi
inessive hallitsemattomassasi hallitsemattomissasi
elative hallitsemattomastasi hallitsemattomistasi
illative hallitsemattomaasi hallitsemattomiisi
adessive hallitsemattomallasi hallitsemattomillasi
ablative hallitsemattomaltasi hallitsemattomiltasi
allative hallitsemattomallesi hallitsemattomillesi
essive hallitsemattomanasi hallitsemattominasi
translative hallitsemattomaksesi hallitsemattomiksesi
instructive — —
abessive hallitsemattomattasi hallitsemattomittasi
comitative — hallitsemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hallitsemattomamme hallitsemattomamme
accusative nom. hallitsemattomamme hallitsemattomamme
gen. hallitsemattomamme
genitive hallitsemattomamme hallitsemattomiemme
hallitsematontemmerare
partitive hallitsematontamme hallitsemattomiamme
inessive hallitsemattomassamme hallitsemattomissamme
elative hallitsemattomastamme hallitsemattomistamme
illative hallitsemattomaamme hallitsemattomiimme
adessive hallitsemattomallamme hallitsemattomillamme
ablative hallitsemattomaltamme hallitsemattomiltamme
allative hallitsemattomallemme hallitsemattomillemme
essive hallitsemattomanamme hallitsemattominamme
translative hallitsemattomaksemme hallitsemattomiksemme
instructive — —
abessive hallitsemattomattamme hallitsemattomittamme
comitative — hallitsemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hallitsemattomanne hallitsemattomanne
accusative nom. hallitsemattomanne hallitsemattomanne
gen. hallitsemattomanne
genitive hallitsemattomanne hallitsemattomienne
hallitsematontennerare
partitive hallitsematontanne hallitsemattomianne
inessive hallitsemattomassanne hallitsemattomissanne
elative hallitsemattomastanne hallitsemattomistanne
illative hallitsemattomaanne hallitsemattomiinne
adessive hallitsemattomallanne hallitsemattomillanne
ablative hallitsemattomaltanne hallitsemattomiltanne
allative hallitsemattomallenne hallitsemattomillenne
essive hallitsemattomananne hallitsemattominanne
translative hallitsemattomaksenne hallitsemattomiksenne
instructive — —
abessive hallitsemattomattanne hallitsemattomittanne
comitative — hallitsemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative hallitsemattomansa hallitsemattomansa
accusative nom. hallitsemattomansa hallitsemattomansa
gen. hallitsemattomansa
genitive hallitsemattomansa hallitsemattomiensa
hallitsematontensarare
partitive hallitsematontaan
hallitsematontansa		 hallitsemattomiaan
hallitsemattomiansa
inessive hallitsemattomassaan
hallitsemattomassansa		 hallitsemattomissaan
hallitsemattomissansa
elative hallitsemattomastaan
hallitsemattomastansa		 hallitsemattomistaan
hallitsemattomistansa
illative hallitsemattomaansa hallitsemattomiinsa
adessive hallitsemattomallaan
hallitsemattomallansa		 hallitsemattomillaan
hallitsemattomillansa
ablative hallitsemattomaltaan
hallitsemattomaltansa		 hallitsemattomiltaan
hallitsemattomiltansa
allative hallitsemattomalleen
hallitsemattomallensa		 hallitsemattomilleen
hallitsemattomillensa
essive hallitsemattomanaan
hallitsemattomanansa		 hallitsemattominaan
hallitsemattominansa
translative hallitsemattomakseen
hallitsemattomaksensa		 hallitsemattomikseen
hallitsemattomiksensa
instructive — —
abessive hallitsemattomattaan
hallitsemattomattansa		 hallitsemattomittaan
hallitsemattomittansa
comitative — hallitsemattomineen
hallitsemattominensa

Derived terms

Participle

hallitsematon

  1. negative participle of hallita
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.