hallitsevuus

Finnish

Etymology

hallitseva +‎ -uus

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhɑlːitseʋuːs/, [ˈhɑlːit̪ˌs̠e̞ʋuːs̠]
  • Rhymes: -eʋuːs
  • Syllabification(key): hal‧lit‧se‧vuus

Noun

hallitsevuus

  1. dominance
  2. prevalence

Declension
Inflection of hallitsevuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative hallitsevuus hallitsevuudet
genitive hallitsevuuden hallitsevuuksien
partitive hallitsevuutta hallitsevuuksia
illative hallitsevuuteen hallitsevuuksiin
singular plural
nominative hallitsevuus hallitsevuudet
accusative nom. hallitsevuus hallitsevuudet
gen. hallitsevuuden
genitive hallitsevuuden hallitsevuuksien
partitive hallitsevuutta hallitsevuuksia
inessive hallitsevuudessa hallitsevuuksissa
elative hallitsevuudesta hallitsevuuksista
illative hallitsevuuteen hallitsevuuksiin
adessive hallitsevuudella hallitsevuuksilla
ablative hallitsevuudelta hallitsevuuksilta
allative hallitsevuudelle hallitsevuuksille
essive hallitsevuutena hallitsevuuksina
translative hallitsevuudeksi hallitsevuuksiksi
instructive — hallitsevuuksin
abessive hallitsevuudetta hallitsevuuksitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hallitsevuus (type kalleus)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hallitsevuuteni hallitsevuuteni
accusative nom. hallitsevuuteni hallitsevuuteni
gen. hallitsevuuteni
genitive hallitsevuuteni hallitsevuuksieni
partitive hallitsevuuttani hallitsevuuksiani
inessive hallitsevuudessani hallitsevuuksissani
elative hallitsevuudestani hallitsevuuksistani
illative hallitsevuuteeni hallitsevuuksiini
adessive hallitsevuudellani hallitsevuuksillani
ablative hallitsevuudeltani hallitsevuuksiltani
allative hallitsevuudelleni hallitsevuuksilleni
essive hallitsevuutenani hallitsevuuksinani
translative hallitsevuudekseni hallitsevuuksikseni
instructive — —
abessive hallitsevuudettani hallitsevuuksittani
comitative — hallitsevuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hallitsevuutesi hallitsevuutesi
accusative nom. hallitsevuutesi hallitsevuutesi
gen. hallitsevuutesi
genitive hallitsevuutesi hallitsevuuksiesi
partitive hallitsevuuttasi hallitsevuuksiasi
inessive hallitsevuudessasi hallitsevuuksissasi
elative hallitsevuudestasi hallitsevuuksistasi
illative hallitsevuuteesi hallitsevuuksiisi
adessive hallitsevuudellasi hallitsevuuksillasi
ablative hallitsevuudeltasi hallitsevuuksiltasi
allative hallitsevuudellesi hallitsevuuksillesi
essive hallitsevuutenasi hallitsevuuksinasi
translative hallitsevuudeksesi hallitsevuuksiksesi
instructive — —
abessive hallitsevuudettasi hallitsevuuksittasi
comitative — hallitsevuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hallitsevuutemme hallitsevuutemme
accusative nom. hallitsevuutemme hallitsevuutemme
gen. hallitsevuutemme
genitive hallitsevuutemme hallitsevuuksiemme
partitive hallitsevuuttamme hallitsevuuksiamme
inessive hallitsevuudessamme hallitsevuuksissamme
elative hallitsevuudestamme hallitsevuuksistamme
illative hallitsevuuteemme hallitsevuuksiimme
adessive hallitsevuudellamme hallitsevuuksillamme
ablative hallitsevuudeltamme hallitsevuuksiltamme
allative hallitsevuudellemme hallitsevuuksillemme
essive hallitsevuutenamme hallitsevuuksinamme
translative hallitsevuudeksemme hallitsevuuksiksemme
instructive — —
abessive hallitsevuudettamme hallitsevuuksittamme
comitative — hallitsevuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hallitsevuutenne hallitsevuutenne
accusative nom. hallitsevuutenne hallitsevuutenne
gen. hallitsevuutenne
genitive hallitsevuutenne hallitsevuuksienne
partitive hallitsevuuttanne hallitsevuuksianne
inessive hallitsevuudessanne hallitsevuuksissanne
elative hallitsevuudestanne hallitsevuuksistanne
illative hallitsevuuteenne hallitsevuuksiinne
adessive hallitsevuudellanne hallitsevuuksillanne
ablative hallitsevuudeltanne hallitsevuuksiltanne
allative hallitsevuudellenne hallitsevuuksillenne
essive hallitsevuutenanne hallitsevuuksinanne
translative hallitsevuudeksenne hallitsevuuksiksenne
instructive — —
abessive hallitsevuudettanne hallitsevuuksittanne
comitative — hallitsevuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hallitsevuutensa hallitsevuutensa
accusative nom. hallitsevuutensa hallitsevuutensa
gen. hallitsevuutensa
genitive hallitsevuutensa hallitsevuuksiensa
partitive hallitsevuuttaan
hallitsevuuttansa		 hallitsevuuksiaan
hallitsevuuksiansa
inessive hallitsevuudessaan
hallitsevuudessansa		 hallitsevuuksissaan
hallitsevuuksissansa
elative hallitsevuudestaan
hallitsevuudestansa		 hallitsevuuksistaan
hallitsevuuksistansa
illative hallitsevuuteensa hallitsevuuksiinsa
adessive hallitsevuudellaan
hallitsevuudellansa		 hallitsevuuksillaan
hallitsevuuksillansa
ablative hallitsevuudeltaan
hallitsevuudeltansa		 hallitsevuuksiltaan
hallitsevuuksiltansa
allative hallitsevuudelleen
hallitsevuudellensa		 hallitsevuuksilleen
hallitsevuuksillensa
essive hallitsevuutenaan
hallitsevuutenansa		 hallitsevuuksinaan
hallitsevuuksinansa
translative hallitsevuudekseen
hallitsevuudeksensa		 hallitsevuuksikseen
hallitsevuuksiksensa
instructive — —
abessive hallitsevuudettaan
hallitsevuudettansa		 hallitsevuuksittaan
hallitsevuuksittansa
comitative — hallitsevuuksineen
hallitsevuuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.