henkevöidä

Finnish

Etymology

henkevä (“intelligent, spirited”) +‎ -öidä

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈheŋkeʋøi̯dæˣ/, [ˈhe̞ŋke̞ˌʋø̞i̯dæ(ʔ)]
  • Rhymes: -øidæ
  • Syllabification(key): hen‧ke‧vöi‧dä

Verb

henkevöidä

  1. (transitive) to inspire, incite, stimulate

Conjugation
Inflection of henkevöidä (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöin en henkevöi 1st sing. olen henkevöinyt en ole henkevöinyt
2nd sing. henkevöit et henkevöi 2nd sing. olet henkevöinyt et ole henkevöinyt
3rd sing. henkevöi ei henkevöi 3rd sing. on henkevöinyt ei ole henkevöinyt
1st plur. henkevöimme emme henkevöi 1st plur. olemme henkevöineet emme ole henkevöineet
2nd plur. henkevöitte ette henkevöi 2nd plur. olette henkevöineet ette ole henkevöineet
3rd plur. henkevöivät eivät henkevöi 3rd plur. ovat henkevöineet eivät ole henkevöineet
passive henkevöidään ei henkevöidä passive on henkevöity ei ole henkevöity
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöin en henkevöinyt 1st sing. olin henkevöinyt en ollut henkevöinyt
2nd sing. henkevöit et henkevöinyt 2nd sing. olit henkevöinyt et ollut henkevöinyt
3rd sing. henkevöi ei henkevöinyt 3rd sing. oli henkevöinyt ei ollut henkevöinyt
1st plur. henkevöimme emme henkevöineet 1st plur. olimme henkevöineet emme olleet henkevöineet
2nd plur. henkevöitte ette henkevöineet 2nd plur. olitte henkevöineet ette olleet henkevöineet
3rd plur. henkevöivät eivät henkevöineet 3rd plur. olivat henkevöineet eivät olleet henkevöineet
passive henkevöitiin ei henkevöity passive oli henkevöity ei ollut henkevöity
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöisin en henkevöisi 1st sing. olisin henkevöinyt en olisi henkevöinyt
2nd sing. henkevöisit et henkevöisi 2nd sing. olisit henkevöinyt et olisi henkevöinyt
3rd sing. henkevöisi ei henkevöisi 3rd sing. olisi henkevöinyt ei olisi henkevöinyt
1st plur. henkevöisimme emme henkevöisi 1st plur. olisimme henkevöineet emme olisi henkevöineet
2nd plur. henkevöisitte ette henkevöisi 2nd plur. olisitte henkevöineet ette olisi henkevöineet
3rd plur. henkevöisivät eivät henkevöisi 3rd plur. olisivat henkevöineet eivät olisi henkevöineet
passive henkevöitäisiin ei henkevöitäisi passive olisi henkevöity ei olisi henkevöity
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. henkevöi älä henkevöi 2nd sing. ole henkevöinyt älä ole henkevöinyt
3rd sing. henkevöiköön älköön henkevöikö 3rd sing. olkoon henkevöinyt älköön olko henkevöinyt
1st plur. henkevöikäämme älkäämme henkevöikö 1st plur. olkaamme henkevöineet älkäämme olko henkevöineet
2nd plur. henkevöikää älkää henkevöikö 2nd plur. olkaa henkevöineet älkää olko henkevöineet
3rd plur. henkevöikööt älkööt henkevöikö 3rd plur. olkoot henkevöineet älkööt olko henkevöineet
passive henkevöitäköön älköön henkevöitäkö passive olkoon henkevöity älköön olko henkevöity
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöinen en henkevöine 1st sing. lienen henkevöinyt en liene henkevöinyt
2nd sing. henkevöinet et henkevöine 2nd sing. lienet henkevöinyt et liene henkevöinyt
3rd sing. henkevöinee ei henkevöine 3rd sing. lienee henkevöinyt ei liene henkevöinyt
1st plur. henkevöinemme emme henkevöine 1st plur. lienemme henkevöineet emme liene henkevöineet
2nd plur. henkevöinette ette henkevöine 2nd plur. lienette henkevöineet ette liene henkevöineet
3rd plur. henkevöinevät eivät henkevöine 3rd plur. lienevät henkevöineet eivät liene henkevöineet
passive henkevöitäneen ei henkevöitäne passive lienee henkevöity ei liene henkevöity
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st henkevöidä present henkevöivä henkevöitävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st henkevöidäkseni henkevöidäksemme
2nd henkevöidäksesi henkevöidäksenne
3rd henkevöidäkseen
henkevöidäksensä
 past henkevöinyt henkevöity
2nd inessive2 henkevöidessä henkevöitäessä agent3 henkevöimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st henkevöidessäni henkevöidessämme
2nd henkevöidessäsi henkevöidessänne
3rd henkevöidessään
henkevöidessänsä
 negative henkevöimätön
instructive henkevöiden — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive henkevöimässä —
elative henkevöimästä —
illative henkevöimään —
adessive henkevöimällä —
abessive henkevöimättä —
instructive henkevöimän henkevöitämän
4th4 nominative henkevöiminen
partitive henkevöimistä
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st henkevöimäisilläni henkevöimäisillämme
2nd henkevöimäisilläsi henkevöimäisillänne
3rd henkevöimäisillään
henkevöimäisillänsä

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.