horjua

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *horjudak. Cognate with Ingrian horjua, Karelian horjuo and Votic õrjua.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhorjuɑˣ/, [ˈho̞rjuɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -orjuɑ
  • Syllabification(key): hor‧ju‧a

Verb

horjua

  1. (intransitive) to stagger, totter, lurch, teeter, sway (also figuratively)
  2. (intransitive, figuratively) to totter, be(come) shaky
  3. (intransitive, figuratively) to waver, falter, vacillate, shilly-shally

Conjugation
Inflection of horjua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. horjun en horju 1st sing. olen horjunut en ole horjunut
2nd sing. horjut et horju 2nd sing. olet horjunut et ole horjunut
3rd sing. horjuu ei horju 3rd sing. on horjunut ei ole horjunut
1st plur. horjumme emme horju 1st plur. olemme horjuneet emme ole horjuneet
2nd plur. horjutte ette horju 2nd plur. olette horjuneet ette ole horjuneet
3rd plur. horjuvat eivät horju 3rd plur. ovat horjuneet eivät ole horjuneet
passive horjutaan ei horjuta passive on horjuttu ei ole horjuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. horjuin en horjunut 1st sing. olin horjunut en ollut horjunut
2nd sing. horjuit et horjunut 2nd sing. olit horjunut et ollut horjunut
3rd sing. horjui ei horjunut 3rd sing. oli horjunut ei ollut horjunut
1st plur. horjuimme emme horjuneet 1st plur. olimme horjuneet emme olleet horjuneet
2nd plur. horjuitte ette horjuneet 2nd plur. olitte horjuneet ette olleet horjuneet
3rd plur. horjuivat eivät horjuneet 3rd plur. olivat horjuneet eivät olleet horjuneet
passive horjuttiin ei horjuttu passive oli horjuttu ei ollut horjuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. horjuisin en horjuisi 1st sing. olisin horjunut en olisi horjunut
2nd sing. horjuisit et horjuisi 2nd sing. olisit horjunut et olisi horjunut
3rd sing. horjuisi ei horjuisi 3rd sing. olisi horjunut ei olisi horjunut
1st plur. horjuisimme emme horjuisi 1st plur. olisimme horjuneet emme olisi horjuneet
2nd plur. horjuisitte ette horjuisi 2nd plur. olisitte horjuneet ette olisi horjuneet
3rd plur. horjuisivat eivät horjuisi 3rd plur. olisivat horjuneet eivät olisi horjuneet
passive horjuttaisiin ei horjuttaisi passive olisi horjuttu ei olisi horjuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. horju älä horju 2nd sing. ole horjunut älä ole horjunut
3rd sing. horjukoon älköön horjuko 3rd sing. olkoon horjunut älköön olko horjunut
1st plur. horjukaamme älkäämme horjuko 1st plur. olkaamme horjuneet älkäämme olko horjuneet
2nd plur. horjukaa älkää horjuko 2nd plur. olkaa horjuneet älkää olko horjuneet
3rd plur. horjukoot älkööt horjuko 3rd plur. olkoot horjuneet älkööt olko horjuneet
passive horjuttakoon älköön horjuttako passive olkoon horjuttu älköön olko horjuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. horjunen en horjune 1st sing. lienen horjunut en liene horjunut
2nd sing. horjunet et horjune 2nd sing. lienet horjunut et liene horjunut
3rd sing. horjunee ei horjune 3rd sing. lienee horjunut ei liene horjunut
1st plur. horjunemme emme horjune 1st plur. lienemme horjuneet emme liene horjuneet
2nd plur. horjunette ette horjune 2nd plur. lienette horjuneet ette liene horjuneet
3rd plur. horjunevat eivät horjune 3rd plur. lienevät horjuneet eivät liene horjuneet
passive horjuttaneen ei horjuttane passive lienee horjuttu ei liene horjuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st horjua present horjuva horjuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st horjuakseni horjuaksemme
2nd horjuaksesi horjuaksenne
3rd horjuakseen
horjuaksensa
 past horjunut horjuttu
2nd inessive2 horjuessa horjuttaessa agent3 horjuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st horjuessani horjuessamme
2nd horjuessasi horjuessanne
3rd horjuessaan
horjuessansa
 negative horjumaton
instructive horjuen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive horjumassa —
elative horjumasta —
illative horjumaan —
adessive horjumalla —
abessive horjumatta —
instructive horjuman horjuttaman
4th4 nominative horjuminen
partitive horjumista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st horjumaisillani horjumaisillamme
2nd horjumaisillasi horjumaisillanne
3rd horjumaisillaan
horjumaisillansa

Synonyms

Derived terms

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.