huipeta

Finnish

Etymology

huippu +‎ -eta

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhui̯petɑˣ/, [ˈhui̯pe̞t̪ɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -uipetɑ
  • Syllabification(key): hui‧pe‧ta

Verb

huipeta

  1. (rare) A variant of huipentua.

Conjugation
Inflection of huipeta (Kotus type 72*B/vanheta, pp-p gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huippenen en huippene 1st sing. olen huipennut en ole huipennut
2nd sing. huippenet et huippene 2nd sing. olet huipennut et ole huipennut
3rd sing. huippenee ei huippene 3rd sing. on huipennut ei ole huipennut
1st plur. huippenemme emme huippene 1st plur. olemme huipenneet emme ole huipenneet
2nd plur. huippenette ette huippene 2nd plur. olette huipenneet ette ole huipenneet
3rd plur. huippenevat eivät huippene 3rd plur. ovat huipenneet eivät ole huipenneet
passive huipetaan ei huipeta passive on huipettu ei ole huipettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huippenin en huipennut 1st sing. olin huipennut en ollut huipennut
2nd sing. huippenit et huipennut 2nd sing. olit huipennut et ollut huipennut
3rd sing. huippeni ei huipennut 3rd sing. oli huipennut ei ollut huipennut
1st plur. huippenimme emme huipenneet 1st plur. olimme huipenneet emme olleet huipenneet
2nd plur. huippenitte ette huipenneet 2nd plur. olitte huipenneet ette olleet huipenneet
3rd plur. huippenivat eivät huipenneet 3rd plur. olivat huipenneet eivät olleet huipenneet
passive huipettiin ei huipettu passive oli huipettu ei ollut huipettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huippenisin en huippenisi 1st sing. olisin huipennut en olisi huipennut
2nd sing. huippenisit et huippenisi 2nd sing. olisit huipennut et olisi huipennut
3rd sing. huippenisi ei huippenisi 3rd sing. olisi huipennut ei olisi huipennut
1st plur. huippenisimme emme huippenisi 1st plur. olisimme huipenneet emme olisi huipenneet
2nd plur. huippenisitte ette huippenisi 2nd plur. olisitte huipenneet ette olisi huipenneet
3rd plur. huippenisivat eivät huippenisi 3rd plur. olisivat huipenneet eivät olisi huipenneet
passive huipettaisiin ei huipettaisi passive olisi huipettu ei olisi huipettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. huippene älä huippene 2nd sing. ole huipennut älä ole huipennut
3rd sing. huipetkoon älköön huipetko 3rd sing. olkoon huipennut älköön olko huipennut
1st plur. huipetkaamme älkäämme huipetko 1st plur. olkaamme huipenneet älkäämme olko huipenneet
2nd plur. huipetkaa älkää huipetko 2nd plur. olkaa huipenneet älkää olko huipenneet
3rd plur. huipetkoot älkööt huipetko 3rd plur. olkoot huipenneet älkööt olko huipenneet
passive huipettakoon älköön huipettako passive olkoon huipettu älköön olko huipettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huipennen en huipenne 1st sing. lienen huipennut en liene huipennut
2nd sing. huipennet et huipenne 2nd sing. lienet huipennut et liene huipennut
3rd sing. huipennee ei huipenne 3rd sing. lienee huipennut ei liene huipennut
1st plur. huipennemme emme huipenne 1st plur. lienemme huipenneet emme liene huipenneet
2nd plur. huipennette ette huipenne 2nd plur. lienette huipenneet ette liene huipenneet
3rd plur. huipennevat eivät huipenne 3rd plur. lienevät huipenneet eivät liene huipenneet
passive huipettaneen ei huipettane passive lienee huipettu ei liene huipettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huipeta present huippeneva huipettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huipetakseni huipetaksemme
2nd huipetaksesi huipetaksenne
3rd huipetakseen
huipetaksensa
 past huipennut huipettu
2nd inessive2 huipetessa huipettaessa agent3 huippenema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huipetessani huipetessamme
2nd huipetessasi huipetessanne
3rd huipetessaan
huipetessansa
 negative huippenematon
instructive huipeten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive huippenemassa —
elative huippenemasta —
illative huippenemaan —
adessive huippenemalla —
abessive huippenematta —
instructive huippeneman huipettaman
4th4 nominative huippeneminen
partitive huippenemista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huippenemaisillani huippenemaisillamme
2nd huippenemaisillasi huippenemaisillanne
3rd huippenemaisillaan
huippenemaisillansa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.