imisä

Finnish

Etymology

A variant of emisä. The initial vowel change is likely caused by association with imeä (“to suck”). Compare Ingrian imikko (with a different suffix).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈimisæ/, [ˈimis̠æ]
  • Rhymes: -imisæ
  • Syllabification(key): i‧mi‧sä

Noun

imisä

  1. (dialectal) sow (female pig)
    Synonym: emakko

Declension
Inflection of imisä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative imisä imisät
genitive imisän imisien
partitive imisää imisiä
illative imisään imisiin
singular plural
nominative imisä imisät
accusative nom. imisä imisät
gen. imisän
genitive imisän imisien
imisäinrare
partitive imisää imisiä
inessive imisässä imisissä
elative imisästä imisistä
illative imisään imisiin
adessive imisällä imisillä
ablative imisältä imisiltä
allative imisälle imisille
essive imisänä imisinä
translative imisäksi imisiksi
instructive — imisin
abessive imisättä imisittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of imisä (type koira)
first-person singular possessor
singular plural
nominative imisäni imisäni
accusative nom. imisäni imisäni
gen. imisäni
genitive imisäni imisieni
imisäinirare
partitive imisääni imisiäni
inessive imisässäni imisissäni
elative imisästäni imisistäni
illative imisääni imisiini
adessive imisälläni imisilläni
ablative imisältäni imisiltäni
allative imisälleni imisilleni
essive imisänäni imisinäni
translative imisäkseni imisikseni
instructive — —
abessive imisättäni imisittäni
comitative — imisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative imisäsi imisäsi
accusative nom. imisäsi imisäsi
gen. imisäsi
genitive imisäsi imisiesi
imisäisirare
partitive imisääsi imisiäsi
inessive imisässäsi imisissäsi
elative imisästäsi imisistäsi
illative imisääsi imisiisi
adessive imisälläsi imisilläsi
ablative imisältäsi imisiltäsi
allative imisällesi imisillesi
essive imisänäsi imisinäsi
translative imisäksesi imisiksesi
instructive — —
abessive imisättäsi imisittäsi
comitative — imisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative imisämme imisämme
accusative nom. imisämme imisämme
gen. imisämme
genitive imisämme imisiemme
imisäimmerare
partitive imisäämme imisiämme
inessive imisässämme imisissämme
elative imisästämme imisistämme
illative imisäämme imisiimme
adessive imisällämme imisillämme
ablative imisältämme imisiltämme
allative imisällemme imisillemme
essive imisänämme imisinämme
translative imisäksemme imisiksemme
instructive — —
abessive imisättämme imisittämme
comitative — imisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative imisänne imisänne
accusative nom. imisänne imisänne
gen. imisänne
genitive imisänne imisienne
imisäinnerare
partitive imisäänne imisiänne
inessive imisässänne imisissänne
elative imisästänne imisistänne
illative imisäänne imisiinne
adessive imisällänne imisillänne
ablative imisältänne imisiltänne
allative imisällenne imisillenne
essive imisänänne imisinänne
translative imisäksenne imisiksenne
instructive — —
abessive imisättänne imisittänne
comitative — imisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative imisänsä imisänsä
accusative nom. imisänsä imisänsä
gen. imisänsä
genitive imisänsä imisiensä
imisäinsärare
partitive imisäänsä imisiään
imisiänsä
inessive imisässään
imisässänsä		 imisissään
imisissänsä
elative imisästään
imisästänsä		 imisistään
imisistänsä
illative imisäänsä imisiinsä
adessive imisällään
imisällänsä		 imisillään
imisillänsä
ablative imisältään
imisältänsä		 imisiltään
imisiltänsä
allative imisälleen
imisällensä		 imisilleen
imisillensä
essive imisänään
imisänänsä		 imisinään
imisinänsä
translative imisäkseen
imisäksensä		 imisikseen
imisiksensä
instructive — —
abessive imisättään
imisättänsä		 imisittään
imisittänsä
comitative — imisineen
imisinensä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic [Term?]. Cognates include Finnish imisä, emisä.

The initial vowel was probably originally *e-, but was changed by association with immiä (“to suck”).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈimisæ/, [ˈimiz̠]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈimiːsæ/, [ˈimˑiːʒ̥æ]
  • Rhymes: -imis, -imiːsæ
  • Hyphenation: i‧mi‧sä

Noun

imisä

  1. Synonym of imikko (“female animal”)

Declension
Declension of imisä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative imisä imisät
genitive imisän imisiin
partitive imisää imisiä
illative imisää imisii
inessive imisääs imisiis
elative imisäst imisist
allative imisälle imisille
adessive imisääl imisiil
ablative imisält imisilt
translative imisäks imisiks
essive imisännä, imisään imisinnä, imisiin
exessive1) imisänt imisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 93
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.