itsevaltainen

Finnish

Etymology

itsevalta (“autocracy”) +‎ -inen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌʋɑltɑi̯nen/, [ˈits̠e̞(ʋ)ˌʋɑlt̪ɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑltɑinen
  • Syllabification(key): it‧se‧val‧tai‧nen

Adjective

itsevaltainen (comparative itsevaltaisempi, superlative itsevaltaisin)

  1. autocratic, despotic
  2. absolute; as in absolute monarchy

Declension
Inflection of itsevaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative itsevaltainen itsevaltaiset
genitive itsevaltaisen itsevaltaisten
itsevaltaisien
partitive itsevaltaista itsevaltaisia
illative itsevaltaiseen itsevaltaisiin
singular plural
nominative itsevaltainen itsevaltaiset
accusative nom. itsevaltainen itsevaltaiset
gen. itsevaltaisen
genitive itsevaltaisen itsevaltaisten
itsevaltaisien
partitive itsevaltaista itsevaltaisia
inessive itsevaltaisessa itsevaltaisissa
elative itsevaltaisesta itsevaltaisista
illative itsevaltaiseen itsevaltaisiin
adessive itsevaltaisella itsevaltaisilla
ablative itsevaltaiselta itsevaltaisilta
allative itsevaltaiselle itsevaltaisille
essive itsevaltaisena itsevaltaisina
translative itsevaltaiseksi itsevaltaisiksi
instructive — itsevaltaisin
abessive itsevaltaisetta itsevaltaisitta
comitative — itsevaltaisine
Possessive forms of itsevaltainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative itsevaltaiseni itsevaltaiseni
accusative nom. itsevaltaiseni itsevaltaiseni
gen. itsevaltaiseni
genitive itsevaltaiseni itsevaltaisteni
itsevaltaisieni
partitive itsevaltaistani itsevaltaisiani
inessive itsevaltaisessani itsevaltaisissani
elative itsevaltaisestani itsevaltaisistani
illative itsevaltaiseeni itsevaltaisiini
adessive itsevaltaisellani itsevaltaisillani
ablative itsevaltaiseltani itsevaltaisiltani
allative itsevaltaiselleni itsevaltaisilleni
essive itsevaltaisenani itsevaltaisinani
translative itsevaltaisekseni itsevaltaisikseni
instructive — —
abessive itsevaltaisettani itsevaltaisittani
comitative — itsevaltaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itsevaltaisesi itsevaltaisesi
accusative nom. itsevaltaisesi itsevaltaisesi
gen. itsevaltaisesi
genitive itsevaltaisesi itsevaltaistesi
itsevaltaisiesi
partitive itsevaltaistasi itsevaltaisiasi
inessive itsevaltaisessasi itsevaltaisissasi
elative itsevaltaisestasi itsevaltaisistasi
illative itsevaltaiseesi itsevaltaisiisi
adessive itsevaltaisellasi itsevaltaisillasi
ablative itsevaltaiseltasi itsevaltaisiltasi
allative itsevaltaisellesi itsevaltaisillesi
essive itsevaltaisenasi itsevaltaisinasi
translative itsevaltaiseksesi itsevaltaisiksesi
instructive — —
abessive itsevaltaisettasi itsevaltaisittasi
comitative — itsevaltaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itsevaltaisemme itsevaltaisemme
accusative nom. itsevaltaisemme itsevaltaisemme
gen. itsevaltaisemme
genitive itsevaltaisemme itsevaltaistemme
itsevaltaisiemme
partitive itsevaltaistamme itsevaltaisiamme
inessive itsevaltaisessamme itsevaltaisissamme
elative itsevaltaisestamme itsevaltaisistamme
illative itsevaltaiseemme itsevaltaisiimme
adessive itsevaltaisellamme itsevaltaisillamme
ablative itsevaltaiseltamme itsevaltaisiltamme
allative itsevaltaisellemme itsevaltaisillemme
essive itsevaltaisenamme itsevaltaisinamme
translative itsevaltaiseksemme itsevaltaisiksemme
instructive — —
abessive itsevaltaisettamme itsevaltaisittamme
comitative — itsevaltaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itsevaltaisenne itsevaltaisenne
accusative nom. itsevaltaisenne itsevaltaisenne
gen. itsevaltaisenne
genitive itsevaltaisenne itsevaltaistenne
itsevaltaisienne
partitive itsevaltaistanne itsevaltaisianne
inessive itsevaltaisessanne itsevaltaisissanne
elative itsevaltaisestanne itsevaltaisistanne
illative itsevaltaiseenne itsevaltaisiinne
adessive itsevaltaisellanne itsevaltaisillanne
ablative itsevaltaiseltanne itsevaltaisiltanne
allative itsevaltaisellenne itsevaltaisillenne
essive itsevaltaisenanne itsevaltaisinanne
translative itsevaltaiseksenne itsevaltaisiksenne
instructive — —
abessive itsevaltaisettanne itsevaltaisittanne
comitative — itsevaltaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itsevaltaisensa itsevaltaisensa
accusative nom. itsevaltaisensa itsevaltaisensa
gen. itsevaltaisensa
genitive itsevaltaisensa itsevaltaistensa
itsevaltaisiensa
partitive itsevaltaistaan
itsevaltaistansa		 itsevaltaisiaan
itsevaltaisiansa
inessive itsevaltaisessaan
itsevaltaisessansa		 itsevaltaisissaan
itsevaltaisissansa
elative itsevaltaisestaan
itsevaltaisestansa		 itsevaltaisistaan
itsevaltaisistansa
illative itsevaltaiseensa itsevaltaisiinsa
adessive itsevaltaisellaan
itsevaltaisellansa		 itsevaltaisillaan
itsevaltaisillansa
ablative itsevaltaiseltaan
itsevaltaiseltansa		 itsevaltaisiltaan
itsevaltaisiltansa
allative itsevaltaiselleen
itsevaltaisellensa		 itsevaltaisilleen
itsevaltaisillensa
essive itsevaltaisenaan
itsevaltaisenansa		 itsevaltaisinaan
itsevaltaisinansa
translative itsevaltaisekseen
itsevaltaiseksensa		 itsevaltaisikseen
itsevaltaisiksensa
instructive — —
abessive itsevaltaisettaan
itsevaltaisettansa		 itsevaltaisittaan
itsevaltaisittansa
comitative — itsevaltaisineen
itsevaltaisinensa

Synonyms

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.