kääre

Finnish

Etymology

kääriä +‎ -e

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkæːreˣ/, [ˈkæːre̞(ʔ)]
  • Rhymes: -æːre
  • Syllabification(key): kää‧re

Noun

kääre

  1. wrapping
  2. bandage
  3. wrapper

Declension
Inflection of kääre (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kääre kääreet
genitive kääreen kääreiden
kääreitten
partitive käärettä kääreitä
illative kääreeseen kääreisiin
kääreihin
singular plural
nominative kääre kääreet
accusative nom. kääre kääreet
gen. kääreen
genitive kääreen kääreiden
kääreitten
partitive käärettä kääreitä
inessive kääreessä kääreissä
elative kääreestä kääreistä
illative kääreeseen kääreisiin
kääreihin
adessive kääreellä kääreillä
ablative kääreeltä kääreiltä
allative kääreelle kääreille
essive kääreenä kääreinä
translative kääreeksi kääreiksi
instructive — käärein
abessive kääreettä kääreittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kääre (type hame)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kääreeni kääreeni
accusative nom. kääreeni kääreeni
gen. kääreeni
genitive kääreeni kääreideni
kääreitteni
partitive käärettäni kääreitäni
inessive kääreessäni kääreissäni
elative kääreestäni kääreistäni
illative kääreeseeni kääreisiini
kääreihini
adessive kääreelläni kääreilläni
ablative kääreeltäni kääreiltäni
allative kääreelleni kääreilleni
essive kääreenäni kääreinäni
translative kääreekseni kääreikseni
instructive — —
abessive kääreettäni kääreittäni
comitative — kääreineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kääreesi kääreesi
accusative nom. kääreesi kääreesi
gen. kääreesi
genitive kääreesi kääreidesi
kääreittesi
partitive käärettäsi kääreitäsi
inessive kääreessäsi kääreissäsi
elative kääreestäsi kääreistäsi
illative kääreeseesi kääreisiisi
kääreihisi
adessive kääreelläsi kääreilläsi
ablative kääreeltäsi kääreiltäsi
allative kääreellesi kääreillesi
essive kääreenäsi kääreinäsi
translative kääreeksesi kääreiksesi
instructive — —
abessive kääreettäsi kääreittäsi
comitative — kääreinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kääreemme kääreemme
accusative nom. kääreemme kääreemme
gen. kääreemme
genitive kääreemme kääreidemme
kääreittemme
partitive käärettämme kääreitämme
inessive kääreessämme kääreissämme
elative kääreestämme kääreistämme
illative kääreeseemme kääreisiimme
kääreihimme
adessive kääreellämme kääreillämme
ablative kääreeltämme kääreiltämme
allative kääreellemme kääreillemme
essive kääreenämme kääreinämme
translative kääreeksemme kääreiksemme
instructive — —
abessive kääreettämme kääreittämme
comitative — kääreinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kääreenne kääreenne
accusative nom. kääreenne kääreenne
gen. kääreenne
genitive kääreenne kääreidenne
kääreittenne
partitive käärettänne kääreitänne
inessive kääreessänne kääreissänne
elative kääreestänne kääreistänne
illative kääreeseenne kääreisiinne
kääreihinne
adessive kääreellänne kääreillänne
ablative kääreeltänne kääreiltänne
allative kääreellenne kääreillenne
essive kääreenänne kääreinänne
translative kääreeksenne kääreiksenne
instructive — —
abessive kääreettänne kääreittänne
comitative — kääreinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kääreensä kääreensä
accusative nom. kääreensä kääreensä
gen. kääreensä
genitive kääreensä kääreidensä
kääreittensä
partitive käärettään
käärettänsä		 kääreitään
kääreitänsä
inessive kääreessään
kääreessänsä		 kääreissään
kääreissänsä
elative kääreestään
kääreestänsä		 kääreistään
kääreistänsä
illative kääreeseensä kääreisiinsä
kääreihinsä
adessive kääreellään
kääreellänsä		 kääreillään
kääreillänsä
ablative kääreeltään
kääreeltänsä		 kääreiltään
kääreiltänsä
allative kääreelleen
kääreellensä		 kääreilleen
kääreillensä
essive kääreenään
kääreenänsä		 kääreinään
kääreinänsä
translative kääreekseen
kääreeksensä		 kääreikseen
kääreiksensä
instructive — —
abessive kääreettään
kääreettänsä		 kääreittään
kääreittänsä
comitative — kääreineen
kääreinensä

Anagrams

North Frisian

Verb

kääre

  1. (Mooring) to drive

Conjugation
Mooring conjugation of kääre
infinitive I kääre
infinitive II tu käären
infinitive III än käär
past participle kjard
imperative -
  present past
1st-person singular ik käär ik kjard
2nd-person singular dü kjarst dü kjardst
3rd-person singular hi/jü/et kjart hi/jü/et kjard
1st-person dual wat kääre wat kjarden
2nd-person dual jat kääre jat kjarden
1st-person plural we kääre we kjarden
2nd-person plural jam kääre jam kjarden
3rd-person plural ja kääre ja kjarden
  perfect pluperfect
1st-person singular ik hääw kjard ik häi kjard
2nd-person singular dü hääst kjard dü häist kjard
3rd-person singular hi/jü/et heet kjard hi/jü/et häi kjard
1st-person dual wat hääwe kjard wat häin kjard
2nd-person dual jat hääwe kjard jat häin kjard
1st-person plural we hääwe kjard we häin kjard
2nd-person plural jam hääwe kjard jam häin kjard
3rd-person plural ja hääwe kjard ja häin kjard
  future
1st-person singular ik wård kääre
2nd-person singular dü wårst kääre
3rd-person singular hi/jü/et wårt kääre
1st-person dual wat wårde kääre
2nd-person dual jat wårde kääre
1st-person plural we wårde kääre
2nd-person plural jam wårde kääre
3rd-person plural ja wårde kääre
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.