käkö

See also: kako, kakó, kakō, and -kakö

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *käkoi, equivalent to käki +‎ -ö.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkækø/, [ˈkækø̞]
  • Rhymes: -ækø
  • Syllabification(key): kä‧kö

Noun

käkö

  1. (poetic) cuckoo

Declension
Inflection of käkö (Kotus type 1*D/valo, k-∅ gradation)
nominative käkö käöt
genitive käön käköjen
partitive käköä käköjä
illative käköön käköihin
singular plural
nominative käkö käöt
accusative nom. käkö käöt
gen. käön
genitive käön käköjen
partitive käköä käköjä
inessive käössä käöissä
elative käöstä käöistä
illative käköön käköihin
adessive käöllä käöillä
ablative käöltä käöiltä
allative käölle käöille
essive käkönä käköinä
translative käöksi käöiksi
instructive — käöin
abessive käöttä käöittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of käkö (type valo)
first-person singular possessor
singular plural
nominative käköni käköni
accusative nom. käköni käköni
gen. käköni
genitive käköni käköjeni
partitive käköäni käköjäni
inessive käössäni käöissäni
elative käöstäni käöistäni
illative käkööni käköihini
adessive käölläni käöilläni
ablative käöltäni käöiltäni
allative käölleni käöilleni
essive käkönäni käköinäni
translative käökseni käöikseni
instructive — —
abessive käöttäni käöittäni
comitative — käköineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative käkösi käkösi
accusative nom. käkösi käkösi
gen. käkösi
genitive käkösi käköjesi
partitive käköäsi käköjäsi
inessive käössäsi käöissäsi
elative käöstäsi käöistäsi
illative käköösi käköihisi
adessive käölläsi käöilläsi
ablative käöltäsi käöiltäsi
allative käöllesi käöillesi
essive käkönäsi käköinäsi
translative käöksesi käöiksesi
instructive — —
abessive käöttäsi käöittäsi
comitative — käköinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative käkömme käkömme
accusative nom. käkömme käkömme
gen. käkömme
genitive käkömme käköjemme
partitive käköämme käköjämme
inessive käössämme käöissämme
elative käöstämme käöistämme
illative käköömme käköihimme
adessive käöllämme käöillämme
ablative käöltämme käöiltämme
allative käöllemme käöillemme
essive käkönämme käköinämme
translative käöksemme käöiksemme
instructive — —
abessive käöttämme käöittämme
comitative — käköinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative käkönne käkönne
accusative nom. käkönne käkönne
gen. käkönne
genitive käkönne käköjenne
partitive käköänne käköjänne
inessive käössänne käöissänne
elative käöstänne käöistänne
illative käköönne käköihinne
adessive käöllänne käöillänne
ablative käöltänne käöiltänne
allative käöllenne käöillenne
essive käkönänne käköinänne
translative käöksenne käöiksenne
instructive — —
abessive käöttänne käöittänne
comitative — käköinenne
third-person possessor
singular plural
nominative käkönsä käkönsä
accusative nom. käkönsä käkönsä
gen. käkönsä
genitive käkönsä käköjensä
partitive käköään
käköänsä		 käköjään
käköjänsä
inessive käössään
käössänsä		 käöissään
käöissänsä
elative käöstään
käöstänsä		 käöistään
käöistänsä
illative käköönsä käköihinsä
adessive käöllään
käöllänsä		 käöillään
käöillänsä
ablative käöltään
käöltänsä		 käöiltään
käöiltänsä
allative käölleen
käöllensä		 käöilleen
käöillensä
essive käkönään
käkönänsä		 käköinään
käköinänsä
translative käökseen
käöksensä		 käöikseen
käöiksensä
instructive — —
abessive käöttään
käöttänsä		 käöittään
käöittänsä
comitative — käköineen
käköinensä

Synonyms

Ingrian
Käkö.

Etymology

From Proto-Finnic *käkoi. Cognates include Finnish käkö and Estonian kägu.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkækø/, [ˈkækø̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkækøi̯/, [ˈkæɡ̊ø̞i̯]
  • Rhymes: -ækø, -ækøi̯
  • Hyphenation: kä‧kö

Noun

käkö

  1. cuckoo
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva:
      Pääsky. Kiuru. Käkö.
      Swallow. Lark. Cuckoo.
    • 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Etähääl kukkui käkö.
      Far away, a cuckoo cuckooed.

Declension
Declension of käkö (type 4/koivu, k- gradation, gemination)
singular plural
nominative käkö käöt
genitive käön käkköin, käkölöin
partitive käkköä käköjä, käkölöjä
illative käkköö käkköi, käkölöihe
inessive käös käköis, käkölöis
elative käöst käköist, käkölöist
allative käölle käköille, käkölöille
adessive käöl käköil, käkölöil
ablative käölt käköilt, käkölöilt
translative käöks käköiks, käkölöiks
essive käkönnä, käkköön käköinnä, käkölöinnä, käkköin, käkölöin
exessive1) käkönt käköint, käkölöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

References
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 39
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 233
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.