kaavoittaminen

Finnish

Etymology

kaavoittaa +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑːʋoi̯tːɑminen/, [ˈkɑːʋo̞i̯t̪ˌt̪ɑmine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kaa‧voit‧ta‧mi‧nen

Noun

kaavoittaminen

  1. zoning (defining the property use classification of an area)

Declension
Inflection of kaavoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaavoittaminen kaavoittamiset
genitive kaavoittamisen kaavoittamisten
kaavoittamisien
partitive kaavoittamista kaavoittamisia
illative kaavoittamiseen kaavoittamisiin
singular plural
nominative kaavoittaminen kaavoittamiset
accusative nom. kaavoittaminen kaavoittamiset
gen. kaavoittamisen
genitive kaavoittamisen kaavoittamisten
kaavoittamisien
partitive kaavoittamista kaavoittamisia
inessive kaavoittamisessa kaavoittamisissa
elative kaavoittamisesta kaavoittamisista
illative kaavoittamiseen kaavoittamisiin
adessive kaavoittamisella kaavoittamisilla
ablative kaavoittamiselta kaavoittamisilta
allative kaavoittamiselle kaavoittamisille
essive kaavoittamisena kaavoittamisina
translative kaavoittamiseksi kaavoittamisiksi
instructive — kaavoittamisin
abessive kaavoittamisetta kaavoittamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaavoittaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kaavoittamiseni kaavoittamiseni
accusative nom. kaavoittamiseni kaavoittamiseni
gen. kaavoittamiseni
genitive kaavoittamiseni kaavoittamisteni
kaavoittamisieni
partitive kaavoittamistani kaavoittamisiani
inessive kaavoittamisessani kaavoittamisissani
elative kaavoittamisestani kaavoittamisistani
illative kaavoittamiseeni kaavoittamisiini
adessive kaavoittamisellani kaavoittamisillani
ablative kaavoittamiseltani kaavoittamisiltani
allative kaavoittamiselleni kaavoittamisilleni
essive kaavoittamisenani kaavoittamisinani
translative kaavoittamisekseni kaavoittamisikseni
instructive — —
abessive kaavoittamisettani kaavoittamisittani
comitative — kaavoittamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kaavoittamisesi kaavoittamisesi
accusative nom. kaavoittamisesi kaavoittamisesi
gen. kaavoittamisesi
genitive kaavoittamisesi kaavoittamistesi
kaavoittamisiesi
partitive kaavoittamistasi kaavoittamisiasi
inessive kaavoittamisessasi kaavoittamisissasi
elative kaavoittamisestasi kaavoittamisistasi
illative kaavoittamiseesi kaavoittamisiisi
adessive kaavoittamisellasi kaavoittamisillasi
ablative kaavoittamiseltasi kaavoittamisiltasi
allative kaavoittamisellesi kaavoittamisillesi
essive kaavoittamisenasi kaavoittamisinasi
translative kaavoittamiseksesi kaavoittamisiksesi
instructive — —
abessive kaavoittamisettasi kaavoittamisittasi
comitative — kaavoittamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kaavoittamisemme kaavoittamisemme
accusative nom. kaavoittamisemme kaavoittamisemme
gen. kaavoittamisemme
genitive kaavoittamisemme kaavoittamistemme
kaavoittamisiemme
partitive kaavoittamistamme kaavoittamisiamme
inessive kaavoittamisessamme kaavoittamisissamme
elative kaavoittamisestamme kaavoittamisistamme
illative kaavoittamiseemme kaavoittamisiimme
adessive kaavoittamisellamme kaavoittamisillamme
ablative kaavoittamiseltamme kaavoittamisiltamme
allative kaavoittamisellemme kaavoittamisillemme
essive kaavoittamisenamme kaavoittamisinamme
translative kaavoittamiseksemme kaavoittamisiksemme
instructive — —
abessive kaavoittamisettamme kaavoittamisittamme
comitative — kaavoittamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kaavoittamisenne kaavoittamisenne
accusative nom. kaavoittamisenne kaavoittamisenne
gen. kaavoittamisenne
genitive kaavoittamisenne kaavoittamistenne
kaavoittamisienne
partitive kaavoittamistanne kaavoittamisianne
inessive kaavoittamisessanne kaavoittamisissanne
elative kaavoittamisestanne kaavoittamisistanne
illative kaavoittamiseenne kaavoittamisiinne
adessive kaavoittamisellanne kaavoittamisillanne
ablative kaavoittamiseltanne kaavoittamisiltanne
allative kaavoittamisellenne kaavoittamisillenne
essive kaavoittamisenanne kaavoittamisinanne
translative kaavoittamiseksenne kaavoittamisiksenne
instructive — —
abessive kaavoittamisettanne kaavoittamisittanne
comitative — kaavoittamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kaavoittamisensa kaavoittamisensa
accusative nom. kaavoittamisensa kaavoittamisensa
gen. kaavoittamisensa
genitive kaavoittamisensa kaavoittamistensa
kaavoittamisiensa
partitive kaavoittamistaan
kaavoittamistansa		 kaavoittamisiaan
kaavoittamisiansa
inessive kaavoittamisessaan
kaavoittamisessansa		 kaavoittamisissaan
kaavoittamisissansa
elative kaavoittamisestaan
kaavoittamisestansa		 kaavoittamisistaan
kaavoittamisistansa
illative kaavoittamiseensa kaavoittamisiinsa
adessive kaavoittamisellaan
kaavoittamisellansa		 kaavoittamisillaan
kaavoittamisillansa
ablative kaavoittamiseltaan
kaavoittamiseltansa		 kaavoittamisiltaan
kaavoittamisiltansa
allative kaavoittamiselleen
kaavoittamisellensa		 kaavoittamisilleen
kaavoittamisillensa
essive kaavoittamisenaan
kaavoittamisenansa		 kaavoittamisinaan
kaavoittamisinansa
translative kaavoittamisekseen
kaavoittamiseksensa		 kaavoittamisikseen
kaavoittamisiksensa
instructive — —
abessive kaavoittamisettaan
kaavoittamisettansa		 kaavoittamisittaan
kaavoittamisittansa
comitative — kaavoittamisineen
kaavoittamisinensa

Verb

kaavoittaminen

  1. nominative of fourth infinitive of kaavoittaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.