kairata

Finnish

Etymology

kaira +‎ -ta

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑi̯rɑtɑˣ/, [ˈkɑi̯rɑt̪ɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑirɑtɑ
  • Syllabification(key): kai‧ra‧ta

Verb

kairata

  1. (transitive) to drill, bore (especially by using manual labour, or to collect samples)

Conjugation
Inflection of kairata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kairaan en kairaa 1st sing. olen kairannut en ole kairannut
2nd sing. kairaat et kairaa 2nd sing. olet kairannut et ole kairannut
3rd sing. kairaa ei kairaa 3rd sing. on kairannut ei ole kairannut
1st plur. kairaamme emme kairaa 1st plur. olemme kairanneet emme ole kairanneet
2nd plur. kairaatte ette kairaa 2nd plur. olette kairanneet ette ole kairanneet
3rd plur. kairaavat eivät kairaa 3rd plur. ovat kairanneet eivät ole kairanneet
passive kairataan ei kairata passive on kairattu ei ole kairattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kairasin en kairannut 1st sing. olin kairannut en ollut kairannut
2nd sing. kairasit et kairannut 2nd sing. olit kairannut et ollut kairannut
3rd sing. kairasi ei kairannut 3rd sing. oli kairannut ei ollut kairannut
1st plur. kairasimme emme kairanneet 1st plur. olimme kairanneet emme olleet kairanneet
2nd plur. kairasitte ette kairanneet 2nd plur. olitte kairanneet ette olleet kairanneet
3rd plur. kairasivat eivät kairanneet 3rd plur. olivat kairanneet eivät olleet kairanneet
passive kairattiin ei kairattu passive oli kairattu ei ollut kairattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kairaisin en kairaisi 1st sing. olisin kairannut en olisi kairannut
2nd sing. kairaisit et kairaisi 2nd sing. olisit kairannut et olisi kairannut
3rd sing. kairaisi ei kairaisi 3rd sing. olisi kairannut ei olisi kairannut
1st plur. kairaisimme emme kairaisi 1st plur. olisimme kairanneet emme olisi kairanneet
2nd plur. kairaisitte ette kairaisi 2nd plur. olisitte kairanneet ette olisi kairanneet
3rd plur. kairaisivat eivät kairaisi 3rd plur. olisivat kairanneet eivät olisi kairanneet
passive kairattaisiin ei kairattaisi passive olisi kairattu ei olisi kairattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kairaa älä kairaa 2nd sing. ole kairannut älä ole kairannut
3rd sing. kairatkoon älköön kairatko 3rd sing. olkoon kairannut älköön olko kairannut
1st plur. kairatkaamme älkäämme kairatko 1st plur. olkaamme kairanneet älkäämme olko kairanneet
2nd plur. kairatkaa älkää kairatko 2nd plur. olkaa kairanneet älkää olko kairanneet
3rd plur. kairatkoot älkööt kairatko 3rd plur. olkoot kairanneet älkööt olko kairanneet
passive kairattakoon älköön kairattako passive olkoon kairattu älköön olko kairattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kairannen en kairanne 1st sing. lienen kairannut en liene kairannut
2nd sing. kairannet et kairanne 2nd sing. lienet kairannut et liene kairannut
3rd sing. kairannee ei kairanne 3rd sing. lienee kairannut ei liene kairannut
1st plur. kairannemme emme kairanne 1st plur. lienemme kairanneet emme liene kairanneet
2nd plur. kairannette ette kairanne 2nd plur. lienette kairanneet ette liene kairanneet
3rd plur. kairannevat eivät kairanne 3rd plur. lienevät kairanneet eivät liene kairanneet
passive kairattaneen ei kairattane passive lienee kairattu ei liene kairattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kairata present kairaava kairattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kairatakseni kairataksemme
2nd kairataksesi kairataksenne
3rd kairatakseen
kairataksensa
 past kairannut kairattu
2nd inessive2 kairatessa kairattaessa agent3 kairaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kairatessani kairatessamme
2nd kairatessasi kairatessanne
3rd kairatessaan
kairatessansa
 negative kairaamaton
instructive kairaten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive kairaamassa —
elative kairaamasta —
illative kairaamaan —
adessive kairaamalla —
abessive kairaamatta —
instructive kairaaman kairattaman
4th4 nominative kairaaminen
partitive kairaamista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kairaamaisillani kairaamaisillamme
2nd kairaamaisillasi kairaamaisillanne
3rd kairaamaisillaan
kairaamaisillansa

Synonyms

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.