kanavoitua

Finnish

Etymology

From kanavoida +‎ -tua.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑnɑʋoi̯tuɑˣ/, [ˈkɑnɑˌʋo̞i̯t̪uɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): ka‧na‧voi‧tu‧a

Verb

kanavoitua

  1. (intransitive) To channel.

Conjugation
Inflection of kanavoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanavoidun en kanavoidu 1st sing. olen kanavoitunut en ole kanavoitunut
2nd sing. kanavoidut et kanavoidu 2nd sing. olet kanavoitunut et ole kanavoitunut
3rd sing. kanavoituu ei kanavoidu 3rd sing. on kanavoitunut ei ole kanavoitunut
1st plur. kanavoidumme emme kanavoidu 1st plur. olemme kanavoituneet emme ole kanavoituneet
2nd plur. kanavoidutte ette kanavoidu 2nd plur. olette kanavoituneet ette ole kanavoituneet
3rd plur. kanavoituvat eivät kanavoidu 3rd plur. ovat kanavoituneet eivät ole kanavoituneet
passive kanavoidutaan ei kanavoiduta passive on kanavoiduttu ei ole kanavoiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanavoiduin en kanavoitunut 1st sing. olin kanavoitunut en ollut kanavoitunut
2nd sing. kanavoiduit et kanavoitunut 2nd sing. olit kanavoitunut et ollut kanavoitunut
3rd sing. kanavoitui ei kanavoitunut 3rd sing. oli kanavoitunut ei ollut kanavoitunut
1st plur. kanavoiduimme emme kanavoituneet 1st plur. olimme kanavoituneet emme olleet kanavoituneet
2nd plur. kanavoiduitte ette kanavoituneet 2nd plur. olitte kanavoituneet ette olleet kanavoituneet
3rd plur. kanavoituivat eivät kanavoituneet 3rd plur. olivat kanavoituneet eivät olleet kanavoituneet
passive kanavoiduttiin ei kanavoiduttu passive oli kanavoiduttu ei ollut kanavoiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanavoituisin en kanavoituisi 1st sing. olisin kanavoitunut en olisi kanavoitunut
2nd sing. kanavoituisit et kanavoituisi 2nd sing. olisit kanavoitunut et olisi kanavoitunut
3rd sing. kanavoituisi ei kanavoituisi 3rd sing. olisi kanavoitunut ei olisi kanavoitunut
1st plur. kanavoituisimme emme kanavoituisi 1st plur. olisimme kanavoituneet emme olisi kanavoituneet
2nd plur. kanavoituisitte ette kanavoituisi 2nd plur. olisitte kanavoituneet ette olisi kanavoituneet
3rd plur. kanavoituisivat eivät kanavoituisi 3rd plur. olisivat kanavoituneet eivät olisi kanavoituneet
passive kanavoiduttaisiin ei kanavoiduttaisi passive olisi kanavoiduttu ei olisi kanavoiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kanavoidu älä kanavoidu 2nd sing. ole kanavoitunut älä ole kanavoitunut
3rd sing. kanavoitukoon älköön kanavoituko 3rd sing. olkoon kanavoitunut älköön olko kanavoitunut
1st plur. kanavoitukaamme älkäämme kanavoituko 1st plur. olkaamme kanavoituneet älkäämme olko kanavoituneet
2nd plur. kanavoitukaa älkää kanavoituko 2nd plur. olkaa kanavoituneet älkää olko kanavoituneet
3rd plur. kanavoitukoot älkööt kanavoituko 3rd plur. olkoot kanavoituneet älkööt olko kanavoituneet
passive kanavoiduttakoon älköön kanavoiduttako passive olkoon kanavoiduttu älköön olko kanavoiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanavoitunen en kanavoitune 1st sing. lienen kanavoitunut en liene kanavoitunut
2nd sing. kanavoitunet et kanavoitune 2nd sing. lienet kanavoitunut et liene kanavoitunut
3rd sing. kanavoitunee ei kanavoitune 3rd sing. lienee kanavoitunut ei liene kanavoitunut
1st plur. kanavoitunemme emme kanavoitune 1st plur. lienemme kanavoituneet emme liene kanavoituneet
2nd plur. kanavoitunette ette kanavoitune 2nd plur. lienette kanavoituneet ette liene kanavoituneet
3rd plur. kanavoitunevat eivät kanavoitune 3rd plur. lienevät kanavoituneet eivät liene kanavoituneet
passive kanavoiduttaneen ei kanavoiduttane passive lienee kanavoiduttu ei liene kanavoiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kanavoitua present kanavoituva kanavoiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kanavoituakseni kanavoituaksemme
2nd kanavoituaksesi kanavoituaksenne
3rd kanavoituakseen
kanavoituaksensa
 past kanavoitunut kanavoiduttu
2nd inessive2 kanavoituessa kanavoiduttaessa agent3 kanavoituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kanavoituessani kanavoituessamme
2nd kanavoituessasi kanavoituessanne
3rd kanavoituessaan
kanavoituessansa
 negative kanavoitumaton
instructive kanavoituen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive kanavoitumassa —
elative kanavoitumasta —
illative kanavoitumaan —
adessive kanavoitumalla —
abessive kanavoitumatta —
instructive kanavoituman kanavoiduttaman
4th4 nominative kanavoituminen
partitive kanavoitumista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kanavoitumaisillani kanavoitumaisillamme
2nd kanavoitumaisillasi kanavoitumaisillanne
3rd kanavoitumaisillaan
kanavoitumaisillansa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.