keinokastelu

Finnish

Etymology

keino- (“artificial”) +‎ kastelu (“watering”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkei̯noˌkɑstelu/, [ˈke̞i̯no̞ˌkɑs̠t̪e̞lu]
  • Rhymes: -ɑstelu
  • Syllabification(key): kei‧no‧kas‧te‧lu

Noun

keinokastelu

  1. irrigation (operation of causing water to flow over lands, for nourishing plants)

Declension
Inflection of keinokastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative keinokastelu keinokastelut
genitive keinokastelun keinokastelujen
keinokasteluiden
keinokasteluitten
partitive keinokastelua keinokasteluja
keinokasteluita
illative keinokasteluun keinokasteluihin
singular plural
nominative keinokastelu keinokastelut
accusative nom. keinokastelu keinokastelut
gen. keinokastelun
genitive keinokastelun keinokastelujen
keinokasteluiden
keinokasteluitten
partitive keinokastelua keinokasteluja
keinokasteluita
inessive keinokastelussa keinokasteluissa
elative keinokastelusta keinokasteluista
illative keinokasteluun keinokasteluihin
adessive keinokastelulla keinokasteluilla
ablative keinokastelulta keinokasteluilta
allative keinokastelulle keinokasteluille
essive keinokasteluna keinokasteluina
translative keinokasteluksi keinokasteluiksi
instructive — keinokasteluin
abessive keinokastelutta keinokasteluitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keinokastelu (type palvelu)
first-person singular possessor
singular plural
nominative keinokasteluni keinokasteluni
accusative nom. keinokasteluni keinokasteluni
gen. keinokasteluni
genitive keinokasteluni keinokastelujeni
keinokasteluideni
keinokasteluitteni
partitive keinokasteluani keinokastelujani
keinokasteluitani
inessive keinokastelussani keinokasteluissani
elative keinokastelustani keinokasteluistani
illative keinokasteluuni keinokasteluihini
adessive keinokastelullani keinokasteluillani
ablative keinokastelultani keinokasteluiltani
allative keinokastelulleni keinokasteluilleni
essive keinokastelunani keinokasteluinani
translative keinokastelukseni keinokasteluikseni
instructive — —
abessive keinokasteluttani keinokasteluittani
comitative — keinokasteluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative keinokastelusi keinokastelusi
accusative nom. keinokastelusi keinokastelusi
gen. keinokastelusi
genitive keinokastelusi keinokastelujesi
keinokasteluidesi
keinokasteluittesi
partitive keinokasteluasi keinokastelujasi
keinokasteluitasi
inessive keinokastelussasi keinokasteluissasi
elative keinokastelustasi keinokasteluistasi
illative keinokasteluusi keinokasteluihisi
adessive keinokastelullasi keinokasteluillasi
ablative keinokastelultasi keinokasteluiltasi
allative keinokastelullesi keinokasteluillesi
essive keinokastelunasi keinokasteluinasi
translative keinokasteluksesi keinokasteluiksesi
instructive — —
abessive keinokasteluttasi keinokasteluittasi
comitative — keinokasteluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative keinokastelumme keinokastelumme
accusative nom. keinokastelumme keinokastelumme
gen. keinokastelumme
genitive keinokastelumme keinokastelujemme
keinokasteluidemme
keinokasteluittemme
partitive keinokasteluamme keinokastelujamme
keinokasteluitamme
inessive keinokastelussamme keinokasteluissamme
elative keinokastelustamme keinokasteluistamme
illative keinokasteluumme keinokasteluihimme
adessive keinokastelullamme keinokasteluillamme
ablative keinokastelultamme keinokasteluiltamme
allative keinokastelullemme keinokasteluillemme
essive keinokastelunamme keinokasteluinamme
translative keinokasteluksemme keinokasteluiksemme
instructive — —
abessive keinokasteluttamme keinokasteluittamme
comitative — keinokasteluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative keinokastelunne keinokastelunne
accusative nom. keinokastelunne keinokastelunne
gen. keinokastelunne
genitive keinokastelunne keinokastelujenne
keinokasteluidenne
keinokasteluittenne
partitive keinokasteluanne keinokastelujanne
keinokasteluitanne
inessive keinokastelussanne keinokasteluissanne
elative keinokastelustanne keinokasteluistanne
illative keinokasteluunne keinokasteluihinne
adessive keinokastelullanne keinokasteluillanne
ablative keinokastelultanne keinokasteluiltanne
allative keinokastelullenne keinokasteluillenne
essive keinokastelunanne keinokasteluinanne
translative keinokasteluksenne keinokasteluiksenne
instructive — —
abessive keinokasteluttanne keinokasteluittanne
comitative — keinokasteluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative keinokastelunsa keinokastelunsa
accusative nom. keinokastelunsa keinokastelunsa
gen. keinokastelunsa
genitive keinokastelunsa keinokastelujensa
keinokasteluidensa
keinokasteluittensa
partitive keinokasteluaan
keinokasteluansa		 keinokastelujaan
keinokasteluitaan
keinokastelujansa
keinokasteluitansa
inessive keinokastelussaan
keinokastelussansa		 keinokasteluissaan
keinokasteluissansa
elative keinokastelustaan
keinokastelustansa		 keinokasteluistaan
keinokasteluistansa
illative keinokasteluunsa keinokasteluihinsa
adessive keinokastelullaan
keinokastelullansa		 keinokasteluillaan
keinokasteluillansa
ablative keinokastelultaan
keinokastelultansa		 keinokasteluiltaan
keinokasteluiltansa
allative keinokastelulleen
keinokastelullensa		 keinokasteluilleen
keinokasteluillensa
essive keinokastelunaan
keinokastelunansa		 keinokasteluinaan
keinokasteluinansa
translative keinokastelukseen
keinokasteluksensa		 keinokasteluikseen
keinokasteluiksensa
instructive — —
abessive keinokasteluttaan
keinokasteluttansa		 keinokasteluittaan
keinokasteluittansa
comitative — keinokasteluineen
keinokasteluinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.