kiinteä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kintedä, from the same root as kiinni, and further related to Estonian kindel, Ingrian kiintiä, Ludian kińďed and Votic tšiintiä.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiːnteæ/, [ˈkiːn̪t̪e̞æ]
  • Rhymes: -iːnteæ
  • Syllabification(key): kiin‧te‧ä

Adjective

kiinteä (comparative kiinteämpi, superlative kiintein)

  1. solid, rigid (of a material)
  2. firm
  3. fixed
    Lainalla on kiinteä korko.
    The loan has fixed interest rate.
    Internet-yhteydellä on kiinteä kuukausimaksu.
    The Internet connection has fixed monthly payment.
  4. inseparable, essential, important
    Kansainvälisestä yhteistyöstä on tullut kiinteä osa toimintaamme.
    International cooperation has become an inseparable part of our work.
  5. (law, of property) real
    kiinteä omaisuus ― real property

Declension
Inflection of kiinteä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative kiinteä kiinteät
genitive kiinteän kiinteiden
kiinteitten
partitive kiinteää
kiinteätä		 kiinteitä
illative kiinteään kiinteisiin
kiinteihin
singular plural
nominative kiinteä kiinteät
accusative nom. kiinteä kiinteät
gen. kiinteän
genitive kiinteän kiinteiden
kiinteitten
kiinteäinrare
partitive kiinteää
kiinteätä		 kiinteitä
inessive kiinteässä kiinteissä
elative kiinteästä kiinteistä
illative kiinteään kiinteisiin
kiinteihin
adessive kiinteällä kiinteillä
ablative kiinteältä kiinteiltä
allative kiinteälle kiinteille
essive kiinteänä kiinteinä
translative kiinteäksi kiinteiksi
instructive — kiintein
abessive kiinteättä kiinteittä
comitative — kiinteine
Possessive forms of kiinteä (type korkea)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiinteäni kiinteäni
accusative nom. kiinteäni kiinteäni
gen. kiinteäni
genitive kiinteäni kiinteideni
kiinteitteni
kiinteäinirare
partitive kiinteääni
kiinteätäni		 kiinteitäni
inessive kiinteässäni kiinteissäni
elative kiinteästäni kiinteistäni
illative kiinteääni kiinteisiini
kiinteihini
adessive kiinteälläni kiinteilläni
ablative kiinteältäni kiinteiltäni
allative kiinteälleni kiinteilleni
essive kiinteänäni kiinteinäni
translative kiinteäkseni kiinteikseni
instructive — —
abessive kiinteättäni kiinteittäni
comitative — kiinteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiinteäsi kiinteäsi
accusative nom. kiinteäsi kiinteäsi
gen. kiinteäsi
genitive kiinteäsi kiinteidesi
kiinteittesi
kiinteäisirare
partitive kiinteääsi
kiinteätäsi		 kiinteitäsi
inessive kiinteässäsi kiinteissäsi
elative kiinteästäsi kiinteistäsi
illative kiinteääsi kiinteisiisi
kiinteihisi
adessive kiinteälläsi kiinteilläsi
ablative kiinteältäsi kiinteiltäsi
allative kiinteällesi kiinteillesi
essive kiinteänäsi kiinteinäsi
translative kiinteäksesi kiinteiksesi
instructive — —
abessive kiinteättäsi kiinteittäsi
comitative — kiinteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiinteämme kiinteämme
accusative nom. kiinteämme kiinteämme
gen. kiinteämme
genitive kiinteämme kiinteidemme
kiinteittemme
kiinteäimmerare
partitive kiinteäämme
kiinteätämme		 kiinteitämme
inessive kiinteässämme kiinteissämme
elative kiinteästämme kiinteistämme
illative kiinteäämme kiinteisiimme
kiinteihimme
adessive kiinteällämme kiinteillämme
ablative kiinteältämme kiinteiltämme
allative kiinteällemme kiinteillemme
essive kiinteänämme kiinteinämme
translative kiinteäksemme kiinteiksemme
instructive — —
abessive kiinteättämme kiinteittämme
comitative — kiinteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiinteänne kiinteänne
accusative nom. kiinteänne kiinteänne
gen. kiinteänne
genitive kiinteänne kiinteidenne
kiinteittenne
kiinteäinnerare
partitive kiinteäänne
kiinteätänne		 kiinteitänne
inessive kiinteässänne kiinteissänne
elative kiinteästänne kiinteistänne
illative kiinteäänne kiinteisiinne
kiinteihinne
adessive kiinteällänne kiinteillänne
ablative kiinteältänne kiinteiltänne
allative kiinteällenne kiinteillenne
essive kiinteänänne kiinteinänne
translative kiinteäksenne kiinteiksenne
instructive — —
abessive kiinteättänne kiinteittänne
comitative — kiinteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiinteänsä kiinteänsä
accusative nom. kiinteänsä kiinteänsä
gen. kiinteänsä
genitive kiinteänsä kiinteidensä
kiinteittensä
kiinteäinsärare
partitive kiinteätään
kiinteäänsä
kiinteätänsä		 kiinteitään
kiinteitänsä
inessive kiinteässään
kiinteässänsä		 kiinteissään
kiinteissänsä
elative kiinteästään
kiinteästänsä		 kiinteistään
kiinteistänsä
illative kiinteäänsä kiinteisiinsä
kiinteihinsä
adessive kiinteällään
kiinteällänsä		 kiinteillään
kiinteillänsä
ablative kiinteältään
kiinteältänsä		 kiinteiltään
kiinteiltänsä
allative kiinteälleen
kiinteällensä		 kiinteilleen
kiinteillensä
essive kiinteänään
kiinteänänsä		 kiinteinään
kiinteinänsä
translative kiinteäkseen
kiinteäksensä		 kiinteikseen
kiinteiksensä
instructive — —
abessive kiinteättään
kiinteättänsä		 kiinteittään
kiinteittänsä
comitative — kiinteineen
kiinteinensä

Antonyms

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.