kollaboraatio

Finnish

Etymology

Internationalism (see French collaboration).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkolːɑborɑːtio/, [ˈko̞lːɑbo̞ˌrɑːt̪io̞]
  • Rhymes: -ɑːtio
  • Syllabification(key): kol‧la‧bo‧raa‧ti‧o

Noun

kollaboraatio

  1. collaboration (act of collaborating)

Declension
Inflection of kollaboraatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative kollaboraatio kollaboraatiot
genitive kollaboraation kollaboraatioiden
kollaboraatioitten
partitive kollaboraatiota kollaboraatioita
illative kollaboraatioon kollaboraatioihin
singular plural
nominative kollaboraatio kollaboraatiot
accusative nom. kollaboraatio kollaboraatiot
gen. kollaboraation
genitive kollaboraation kollaboraatioiden
kollaboraatioitten
partitive kollaboraatiota kollaboraatioita
inessive kollaboraatiossa kollaboraatioissa
elative kollaboraatiosta kollaboraatioista
illative kollaboraatioon kollaboraatioihin
adessive kollaboraatiolla kollaboraatioilla
ablative kollaboraatiolta kollaboraatioilta
allative kollaboraatiolle kollaboraatioille
essive kollaboraationa kollaboraatioina
translative kollaboraatioksi kollaboraatioiksi
instructive — kollaboraatioin
abessive kollaboraatiotta kollaboraatioitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kollaboraatio (type valtio)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kollaboraationi kollaboraationi
accusative nom. kollaboraationi kollaboraationi
gen. kollaboraationi
genitive kollaboraationi kollaboraatioideni
kollaboraatioitteni
partitive kollaboraatiotani kollaboraatioitani
inessive kollaboraatiossani kollaboraatioissani
elative kollaboraatiostani kollaboraatioistani
illative kollaboraatiooni kollaboraatioihini
adessive kollaboraatiollani kollaboraatioillani
ablative kollaboraatioltani kollaboraatioiltani
allative kollaboraatiolleni kollaboraatioilleni
essive kollaboraationani kollaboraatioinani
translative kollaboraatiokseni kollaboraatioikseni
instructive — —
abessive kollaboraatiottani kollaboraatioittani
comitative — kollaboraatioineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kollaboraatiosi kollaboraatiosi
accusative nom. kollaboraatiosi kollaboraatiosi
gen. kollaboraatiosi
genitive kollaboraatiosi kollaboraatioidesi
kollaboraatioittesi
partitive kollaboraatiotasi kollaboraatioitasi
inessive kollaboraatiossasi kollaboraatioissasi
elative kollaboraatiostasi kollaboraatioistasi
illative kollaboraatioosi kollaboraatioihisi
adessive kollaboraatiollasi kollaboraatioillasi
ablative kollaboraatioltasi kollaboraatioiltasi
allative kollaboraatiollesi kollaboraatioillesi
essive kollaboraationasi kollaboraatioinasi
translative kollaboraatioksesi kollaboraatioiksesi
instructive — —
abessive kollaboraatiottasi kollaboraatioittasi
comitative — kollaboraatioinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kollaboraatiomme kollaboraatiomme
accusative nom. kollaboraatiomme kollaboraatiomme
gen. kollaboraatiomme
genitive kollaboraatiomme kollaboraatioidemme
kollaboraatioittemme
partitive kollaboraatiotamme kollaboraatioitamme
inessive kollaboraatiossamme kollaboraatioissamme
elative kollaboraatiostamme kollaboraatioistamme
illative kollaboraatioomme kollaboraatioihimme
adessive kollaboraatiollamme kollaboraatioillamme
ablative kollaboraatioltamme kollaboraatioiltamme
allative kollaboraatiollemme kollaboraatioillemme
essive kollaboraationamme kollaboraatioinamme
translative kollaboraatioksemme kollaboraatioiksemme
instructive — —
abessive kollaboraatiottamme kollaboraatioittamme
comitative — kollaboraatioinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kollaboraationne kollaboraationne
accusative nom. kollaboraationne kollaboraationne
gen. kollaboraationne
genitive kollaboraationne kollaboraatioidenne
kollaboraatioittenne
partitive kollaboraatiotanne kollaboraatioitanne
inessive kollaboraatiossanne kollaboraatioissanne
elative kollaboraatiostanne kollaboraatioistanne
illative kollaboraatioonne kollaboraatioihinne
adessive kollaboraatiollanne kollaboraatioillanne
ablative kollaboraatioltanne kollaboraatioiltanne
allative kollaboraatiollenne kollaboraatioillenne
essive kollaboraationanne kollaboraatioinanne
translative kollaboraatioksenne kollaboraatioiksenne
instructive — —
abessive kollaboraatiottanne kollaboraatioittanne
comitative — kollaboraatioinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kollaboraationsa kollaboraationsa
accusative nom. kollaboraationsa kollaboraationsa
gen. kollaboraationsa
genitive kollaboraationsa kollaboraatioidensa
kollaboraatioittensa
partitive kollaboraatiotaan
kollaboraatiotansa		 kollaboraatioitaan
kollaboraatioitansa
inessive kollaboraatiossaan
kollaboraatiossansa		 kollaboraatioissaan
kollaboraatioissansa
elative kollaboraatiostaan
kollaboraatiostansa		 kollaboraatioistaan
kollaboraatioistansa
illative kollaboraatioonsa kollaboraatioihinsa
adessive kollaboraatiollaan
kollaboraatiollansa		 kollaboraatioillaan
kollaboraatioillansa
ablative kollaboraatioltaan
kollaboraatioltansa		 kollaboraatioiltaan
kollaboraatioiltansa
allative kollaboraatiolleen
kollaboraatiollensa		 kollaboraatioilleen
kollaboraatioillensa
essive kollaboraationaan
kollaboraationansa		 kollaboraatioinaan
kollaboraatioinansa
translative kollaboraatiokseen
kollaboraatioksensa		 kollaboraatioikseen
kollaboraatioiksensa
instructive — —
abessive kollaboraatiottaan
kollaboraatiottansa		 kollaboraatioittaan
kollaboraatioittansa
comitative — kollaboraatioineen
kollaboraatioinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.