konfirmaatio

Finnish

Etymology

From Latin confirmatio.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkonfirmɑːtio/, [ˈko̞ɱfirˌmɑːt̪io̞]
  • Rhymes: -ɑːtio
  • Syllabification(key): kon‧fir‧maa‧ti‧o

Noun

konfirmaatio

  1. (Christianity) confirmation (sacrament)

Declension
Inflection of konfirmaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative konfirmaatio konfirmaatiot
genitive konfirmaation konfirmaatioiden
konfirmaatioitten
partitive konfirmaatiota konfirmaatioita
illative konfirmaatioon konfirmaatioihin
singular plural
nominative konfirmaatio konfirmaatiot
accusative nom. konfirmaatio konfirmaatiot
gen. konfirmaation
genitive konfirmaation konfirmaatioiden
konfirmaatioitten
partitive konfirmaatiota konfirmaatioita
inessive konfirmaatiossa konfirmaatioissa
elative konfirmaatiosta konfirmaatioista
illative konfirmaatioon konfirmaatioihin
adessive konfirmaatiolla konfirmaatioilla
ablative konfirmaatiolta konfirmaatioilta
allative konfirmaatiolle konfirmaatioille
essive konfirmaationa konfirmaatioina
translative konfirmaatioksi konfirmaatioiksi
instructive — konfirmaatioin
abessive konfirmaatiotta konfirmaatioitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of konfirmaatio (type valtio)
first-person singular possessor
singular plural
nominative konfirmaationi konfirmaationi
accusative nom. konfirmaationi konfirmaationi
gen. konfirmaationi
genitive konfirmaationi konfirmaatioideni
konfirmaatioitteni
partitive konfirmaatiotani konfirmaatioitani
inessive konfirmaatiossani konfirmaatioissani
elative konfirmaatiostani konfirmaatioistani
illative konfirmaatiooni konfirmaatioihini
adessive konfirmaatiollani konfirmaatioillani
ablative konfirmaatioltani konfirmaatioiltani
allative konfirmaatiolleni konfirmaatioilleni
essive konfirmaationani konfirmaatioinani
translative konfirmaatiokseni konfirmaatioikseni
instructive — —
abessive konfirmaatiottani konfirmaatioittani
comitative — konfirmaatioineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative konfirmaatiosi konfirmaatiosi
accusative nom. konfirmaatiosi konfirmaatiosi
gen. konfirmaatiosi
genitive konfirmaatiosi konfirmaatioidesi
konfirmaatioittesi
partitive konfirmaatiotasi konfirmaatioitasi
inessive konfirmaatiossasi konfirmaatioissasi
elative konfirmaatiostasi konfirmaatioistasi
illative konfirmaatioosi konfirmaatioihisi
adessive konfirmaatiollasi konfirmaatioillasi
ablative konfirmaatioltasi konfirmaatioiltasi
allative konfirmaatiollesi konfirmaatioillesi
essive konfirmaationasi konfirmaatioinasi
translative konfirmaatioksesi konfirmaatioiksesi
instructive — —
abessive konfirmaatiottasi konfirmaatioittasi
comitative — konfirmaatioinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative konfirmaatiomme konfirmaatiomme
accusative nom. konfirmaatiomme konfirmaatiomme
gen. konfirmaatiomme
genitive konfirmaatiomme konfirmaatioidemme
konfirmaatioittemme
partitive konfirmaatiotamme konfirmaatioitamme
inessive konfirmaatiossamme konfirmaatioissamme
elative konfirmaatiostamme konfirmaatioistamme
illative konfirmaatioomme konfirmaatioihimme
adessive konfirmaatiollamme konfirmaatioillamme
ablative konfirmaatioltamme konfirmaatioiltamme
allative konfirmaatiollemme konfirmaatioillemme
essive konfirmaationamme konfirmaatioinamme
translative konfirmaatioksemme konfirmaatioiksemme
instructive — —
abessive konfirmaatiottamme konfirmaatioittamme
comitative — konfirmaatioinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative konfirmaationne konfirmaationne
accusative nom. konfirmaationne konfirmaationne
gen. konfirmaationne
genitive konfirmaationne konfirmaatioidenne
konfirmaatioittenne
partitive konfirmaatiotanne konfirmaatioitanne
inessive konfirmaatiossanne konfirmaatioissanne
elative konfirmaatiostanne konfirmaatioistanne
illative konfirmaatioonne konfirmaatioihinne
adessive konfirmaatiollanne konfirmaatioillanne
ablative konfirmaatioltanne konfirmaatioiltanne
allative konfirmaatiollenne konfirmaatioillenne
essive konfirmaationanne konfirmaatioinanne
translative konfirmaatioksenne konfirmaatioiksenne
instructive — —
abessive konfirmaatiottanne konfirmaatioittanne
comitative — konfirmaatioinenne
third-person possessor
singular plural
nominative konfirmaationsa konfirmaationsa
accusative nom. konfirmaationsa konfirmaationsa
gen. konfirmaationsa
genitive konfirmaationsa konfirmaatioidensa
konfirmaatioittensa
partitive konfirmaatiotaan
konfirmaatiotansa		 konfirmaatioitaan
konfirmaatioitansa
inessive konfirmaatiossaan
konfirmaatiossansa		 konfirmaatioissaan
konfirmaatioissansa
elative konfirmaatiostaan
konfirmaatiostansa		 konfirmaatioistaan
konfirmaatioistansa
illative konfirmaatioonsa konfirmaatioihinsa
adessive konfirmaatiollaan
konfirmaatiollansa		 konfirmaatioillaan
konfirmaatioillansa
ablative konfirmaatioltaan
konfirmaatioltansa		 konfirmaatioiltaan
konfirmaatioiltansa
allative konfirmaatiolleen
konfirmaatiollensa		 konfirmaatioilleen
konfirmaatioillensa
essive konfirmaationaan
konfirmaationansa		 konfirmaatioinaan
konfirmaatioinansa
translative konfirmaatiokseen
konfirmaatioksensa		 konfirmaatioikseen
konfirmaatioiksensa
instructive — —
abessive konfirmaatiottaan
konfirmaatiottansa		 konfirmaatioittaan
konfirmaatioittansa
comitative — konfirmaatioineen
konfirmaatioinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.