korvaantua

Finnish

Etymology

korvata +‎ -antua

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkorʋɑːntuɑˣ/, [ˈko̞rʋɑːnˌt̪uɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): kor‧vaan‧tu‧a

Verb

korvaantua

  1. (intransitive) To become replaced.

Conjugation
Inflection of korvaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. korvaannun en korvaannu 1st sing. olen korvaantunut en ole korvaantunut
2nd sing. korvaannut et korvaannu 2nd sing. olet korvaantunut et ole korvaantunut
3rd sing. korvaantuu ei korvaannu 3rd sing. on korvaantunut ei ole korvaantunut
1st plur. korvaannumme emme korvaannu 1st plur. olemme korvaantuneet emme ole korvaantuneet
2nd plur. korvaannutte ette korvaannu 2nd plur. olette korvaantuneet ette ole korvaantuneet
3rd plur. korvaantuvat eivät korvaannu 3rd plur. ovat korvaantuneet eivät ole korvaantuneet
passive korvaannutaan ei korvaannuta passive on korvaannuttu ei ole korvaannuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. korvaannuin en korvaantunut 1st sing. olin korvaantunut en ollut korvaantunut
2nd sing. korvaannuit et korvaantunut 2nd sing. olit korvaantunut et ollut korvaantunut
3rd sing. korvaantui ei korvaantunut 3rd sing. oli korvaantunut ei ollut korvaantunut
1st plur. korvaannuimme emme korvaantuneet 1st plur. olimme korvaantuneet emme olleet korvaantuneet
2nd plur. korvaannuitte ette korvaantuneet 2nd plur. olitte korvaantuneet ette olleet korvaantuneet
3rd plur. korvaantuivat eivät korvaantuneet 3rd plur. olivat korvaantuneet eivät olleet korvaantuneet
passive korvaannuttiin ei korvaannuttu passive oli korvaannuttu ei ollut korvaannuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. korvaantuisin en korvaantuisi 1st sing. olisin korvaantunut en olisi korvaantunut
2nd sing. korvaantuisit et korvaantuisi 2nd sing. olisit korvaantunut et olisi korvaantunut
3rd sing. korvaantuisi ei korvaantuisi 3rd sing. olisi korvaantunut ei olisi korvaantunut
1st plur. korvaantuisimme emme korvaantuisi 1st plur. olisimme korvaantuneet emme olisi korvaantuneet
2nd plur. korvaantuisitte ette korvaantuisi 2nd plur. olisitte korvaantuneet ette olisi korvaantuneet
3rd plur. korvaantuisivat eivät korvaantuisi 3rd plur. olisivat korvaantuneet eivät olisi korvaantuneet
passive korvaannuttaisiin ei korvaannuttaisi passive olisi korvaannuttu ei olisi korvaannuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. korvaannu älä korvaannu 2nd sing. ole korvaantunut älä ole korvaantunut
3rd sing. korvaantukoon älköön korvaantuko 3rd sing. olkoon korvaantunut älköön olko korvaantunut
1st plur. korvaantukaamme älkäämme korvaantuko 1st plur. olkaamme korvaantuneet älkäämme olko korvaantuneet
2nd plur. korvaantukaa älkää korvaantuko 2nd plur. olkaa korvaantuneet älkää olko korvaantuneet
3rd plur. korvaantukoot älkööt korvaantuko 3rd plur. olkoot korvaantuneet älkööt olko korvaantuneet
passive korvaannuttakoon älköön korvaannuttako passive olkoon korvaannuttu älköön olko korvaannuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. korvaantunen en korvaantune 1st sing. lienen korvaantunut en liene korvaantunut
2nd sing. korvaantunet et korvaantune 2nd sing. lienet korvaantunut et liene korvaantunut
3rd sing. korvaantunee ei korvaantune 3rd sing. lienee korvaantunut ei liene korvaantunut
1st plur. korvaantunemme emme korvaantune 1st plur. lienemme korvaantuneet emme liene korvaantuneet
2nd plur. korvaantunette ette korvaantune 2nd plur. lienette korvaantuneet ette liene korvaantuneet
3rd plur. korvaantunevat eivät korvaantune 3rd plur. lienevät korvaantuneet eivät liene korvaantuneet
passive korvaannuttaneen ei korvaannuttane passive lienee korvaannuttu ei liene korvaannuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st korvaantua present korvaantuva korvaannuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st korvaantuakseni korvaantuaksemme
2nd korvaantuaksesi korvaantuaksenne
3rd korvaantuakseen
korvaantuaksensa
 past korvaantunut korvaannuttu
2nd inessive2 korvaantuessa korvaannuttaessa agent3 korvaantuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st korvaantuessani korvaantuessamme
2nd korvaantuessasi korvaantuessanne
3rd korvaantuessaan
korvaantuessansa
 negative korvaantumaton
instructive korvaantuen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive korvaantumassa —
elative korvaantumasta —
illative korvaantumaan —
adessive korvaantumalla —
abessive korvaantumatta —
instructive korvaantuman korvaannuttaman
4th4 nominative korvaantuminen
partitive korvaantumista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st korvaantumaisillani korvaantumaisillamme
2nd korvaantumaisillasi korvaantumaisillanne
3rd korvaantumaisillaan
korvaantumaisillansa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.