koululaiskieli

Finnish

Etymology

koululais- +‎ kieli

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkou̯lulɑi̯sˌkie̯li/, [ˈko̞u̯lulɑi̯s̠ˌkie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification(key): kou‧lu‧lais‧kie‧li

Noun

koululaiskieli

  1. language spoken by school children

Declension
Inflection of koululaiskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative koululaiskieli koululaiskielet
genitive koululaiskielen koululaiskielten
koululaiskielien
partitive koululaiskieltä koululaiskieliä
illative koululaiskieleen koululaiskieliin
singular plural
nominative koululaiskieli koululaiskielet
accusative nom. koululaiskieli koululaiskielet
gen. koululaiskielen
genitive koululaiskielen koululaiskielten
koululaiskielien
partitive koululaiskieltä koululaiskieliä
inessive koululaiskielessä koululaiskielissä
elative koululaiskielestä koululaiskielistä
illative koululaiskieleen koululaiskieliin
adessive koululaiskielellä koululaiskielillä
ablative koululaiskieleltä koululaiskieliltä
allative koululaiskielelle koululaiskielille
essive koululaiskielenä koululaiskielinä
translative koululaiskieleksi koululaiskieliksi
instructive — koululaiskielin
abessive koululaiskielettä koululaiskielittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koululaiskieli (type pieni)
first-person singular possessor
singular plural
nominative koululaiskieleni koululaiskieleni
accusative nom. koululaiskieleni koululaiskieleni
gen. koululaiskieleni
genitive koululaiskieleni koululaiskielteni
koululaiskielieni
partitive koululaiskieltäni koululaiskieliäni
inessive koululaiskielessäni koululaiskielissäni
elative koululaiskielestäni koululaiskielistäni
illative koululaiskieleeni koululaiskieliini
adessive koululaiskielelläni koululaiskielilläni
ablative koululaiskieleltäni koululaiskieliltäni
allative koululaiskielelleni koululaiskielilleni
essive koululaiskielenäni koululaiskielinäni
translative koululaiskielekseni koululaiskielikseni
instructive — —
abessive koululaiskielettäni koululaiskielittäni
comitative — koululaiskielineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative koululaiskielesi koululaiskielesi
accusative nom. koululaiskielesi koululaiskielesi
gen. koululaiskielesi
genitive koululaiskielesi koululaiskieltesi
koululaiskieliesi
partitive koululaiskieltäsi koululaiskieliäsi
inessive koululaiskielessäsi koululaiskielissäsi
elative koululaiskielestäsi koululaiskielistäsi
illative koululaiskieleesi koululaiskieliisi
adessive koululaiskielelläsi koululaiskielilläsi
ablative koululaiskieleltäsi koululaiskieliltäsi
allative koululaiskielellesi koululaiskielillesi
essive koululaiskielenäsi koululaiskielinäsi
translative koululaiskieleksesi koululaiskieliksesi
instructive — —
abessive koululaiskielettäsi koululaiskielittäsi
comitative — koululaiskielinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative koululaiskielemme koululaiskielemme
accusative nom. koululaiskielemme koululaiskielemme
gen. koululaiskielemme
genitive koululaiskielemme koululaiskieltemme
koululaiskieliemme
partitive koululaiskieltämme koululaiskieliämme
inessive koululaiskielessämme koululaiskielissämme
elative koululaiskielestämme koululaiskielistämme
illative koululaiskieleemme koululaiskieliimme
adessive koululaiskielellämme koululaiskielillämme
ablative koululaiskieleltämme koululaiskieliltämme
allative koululaiskielellemme koululaiskielillemme
essive koululaiskielenämme koululaiskielinämme
translative koululaiskieleksemme koululaiskieliksemme
instructive — —
abessive koululaiskielettämme koululaiskielittämme
comitative — koululaiskielinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative koululaiskielenne koululaiskielenne
accusative nom. koululaiskielenne koululaiskielenne
gen. koululaiskielenne
genitive koululaiskielenne koululaiskieltenne
koululaiskielienne
partitive koululaiskieltänne koululaiskieliänne
inessive koululaiskielessänne koululaiskielissänne
elative koululaiskielestänne koululaiskielistänne
illative koululaiskieleenne koululaiskieliinne
adessive koululaiskielellänne koululaiskielillänne
ablative koululaiskieleltänne koululaiskieliltänne
allative koululaiskielellenne koululaiskielillenne
essive koululaiskielenänne koululaiskielinänne
translative koululaiskieleksenne koululaiskieliksenne
instructive — —
abessive koululaiskielettänne koululaiskielittänne
comitative — koululaiskielinenne
third-person possessor
singular plural
nominative koululaiskielensä koululaiskielensä
accusative nom. koululaiskielensä koululaiskielensä
gen. koululaiskielensä
genitive koululaiskielensä koululaiskieltensä
koululaiskieliensä
partitive koululaiskieltään
koululaiskieltänsä		 koululaiskieliään
koululaiskieliänsä
inessive koululaiskielessään
koululaiskielessänsä		 koululaiskielissään
koululaiskielissänsä
elative koululaiskielestään
koululaiskielestänsä		 koululaiskielistään
koululaiskielistänsä
illative koululaiskieleensä koululaiskieliinsä
adessive koululaiskielellään
koululaiskielellänsä		 koululaiskielillään
koululaiskielillänsä
ablative koululaiskieleltään
koululaiskieleltänsä		 koululaiskieliltään
koululaiskieliltänsä
allative koululaiskielelleen
koululaiskielellensä		 koululaiskielilleen
koululaiskielillensä
essive koululaiskielenään
koululaiskielenänsä		 koululaiskielinään
koululaiskielinänsä
translative koululaiskielekseen
koululaiskieleksensä		 koululaiskielikseen
koululaiskieliksensä
instructive — —
abessive koululaiskielettään
koululaiskielettänsä		 koululaiskielittään
koululaiskielittänsä
comitative — koululaiskielineen
koululaiskielinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.