kouluttautuminen

Finnish

Etymology

kouluttautua +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkou̯lutːɑu̯tuminen/, [ˈko̞u̯lut̪ˌt̪ɑu̯t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): kou‧lut‧tau‧tu‧mi‧nen

Noun

kouluttautuminen

  1. educating oneself
  2. training (getting training, learning skills by training)

Declension
Inflection of kouluttautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kouluttautuminen kouluttautumiset
genitive kouluttautumisen kouluttautumisten
kouluttautumisien
partitive kouluttautumista kouluttautumisia
illative kouluttautumiseen kouluttautumisiin
singular plural
nominative kouluttautuminen kouluttautumiset
accusative nom. kouluttautuminen kouluttautumiset
gen. kouluttautumisen
genitive kouluttautumisen kouluttautumisten
kouluttautumisien
partitive kouluttautumista kouluttautumisia
inessive kouluttautumisessa kouluttautumisissa
elative kouluttautumisesta kouluttautumisista
illative kouluttautumiseen kouluttautumisiin
adessive kouluttautumisella kouluttautumisilla
ablative kouluttautumiselta kouluttautumisilta
allative kouluttautumiselle kouluttautumisille
essive kouluttautumisena kouluttautumisina
translative kouluttautumiseksi kouluttautumisiksi
instructive — kouluttautumisin
abessive kouluttautumisetta kouluttautumisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kouluttautuminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kouluttautumiseni kouluttautumiseni
accusative nom. kouluttautumiseni kouluttautumiseni
gen. kouluttautumiseni
genitive kouluttautumiseni kouluttautumisteni
kouluttautumisieni
partitive kouluttautumistani kouluttautumisiani
inessive kouluttautumisessani kouluttautumisissani
elative kouluttautumisestani kouluttautumisistani
illative kouluttautumiseeni kouluttautumisiini
adessive kouluttautumisellani kouluttautumisillani
ablative kouluttautumiseltani kouluttautumisiltani
allative kouluttautumiselleni kouluttautumisilleni
essive kouluttautumisenani kouluttautumisinani
translative kouluttautumisekseni kouluttautumisikseni
instructive — —
abessive kouluttautumisettani kouluttautumisittani
comitative — kouluttautumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kouluttautumisesi kouluttautumisesi
accusative nom. kouluttautumisesi kouluttautumisesi
gen. kouluttautumisesi
genitive kouluttautumisesi kouluttautumistesi
kouluttautumisiesi
partitive kouluttautumistasi kouluttautumisiasi
inessive kouluttautumisessasi kouluttautumisissasi
elative kouluttautumisestasi kouluttautumisistasi
illative kouluttautumiseesi kouluttautumisiisi
adessive kouluttautumisellasi kouluttautumisillasi
ablative kouluttautumiseltasi kouluttautumisiltasi
allative kouluttautumisellesi kouluttautumisillesi
essive kouluttautumisenasi kouluttautumisinasi
translative kouluttautumiseksesi kouluttautumisiksesi
instructive — —
abessive kouluttautumisettasi kouluttautumisittasi
comitative — kouluttautumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kouluttautumisemme kouluttautumisemme
accusative nom. kouluttautumisemme kouluttautumisemme
gen. kouluttautumisemme
genitive kouluttautumisemme kouluttautumistemme
kouluttautumisiemme
partitive kouluttautumistamme kouluttautumisiamme
inessive kouluttautumisessamme kouluttautumisissamme
elative kouluttautumisestamme kouluttautumisistamme
illative kouluttautumiseemme kouluttautumisiimme
adessive kouluttautumisellamme kouluttautumisillamme
ablative kouluttautumiseltamme kouluttautumisiltamme
allative kouluttautumisellemme kouluttautumisillemme
essive kouluttautumisenamme kouluttautumisinamme
translative kouluttautumiseksemme kouluttautumisiksemme
instructive — —
abessive kouluttautumisettamme kouluttautumisittamme
comitative — kouluttautumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kouluttautumisenne kouluttautumisenne
accusative nom. kouluttautumisenne kouluttautumisenne
gen. kouluttautumisenne
genitive kouluttautumisenne kouluttautumistenne
kouluttautumisienne
partitive kouluttautumistanne kouluttautumisianne
inessive kouluttautumisessanne kouluttautumisissanne
elative kouluttautumisestanne kouluttautumisistanne
illative kouluttautumiseenne kouluttautumisiinne
adessive kouluttautumisellanne kouluttautumisillanne
ablative kouluttautumiseltanne kouluttautumisiltanne
allative kouluttautumisellenne kouluttautumisillenne
essive kouluttautumisenanne kouluttautumisinanne
translative kouluttautumiseksenne kouluttautumisiksenne
instructive — —
abessive kouluttautumisettanne kouluttautumisittanne
comitative — kouluttautumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kouluttautumisensa kouluttautumisensa
accusative nom. kouluttautumisensa kouluttautumisensa
gen. kouluttautumisensa
genitive kouluttautumisensa kouluttautumistensa
kouluttautumisiensa
partitive kouluttautumistaan
kouluttautumistansa		 kouluttautumisiaan
kouluttautumisiansa
inessive kouluttautumisessaan
kouluttautumisessansa		 kouluttautumisissaan
kouluttautumisissansa
elative kouluttautumisestaan
kouluttautumisestansa		 kouluttautumisistaan
kouluttautumisistansa
illative kouluttautumiseensa kouluttautumisiinsa
adessive kouluttautumisellaan
kouluttautumisellansa		 kouluttautumisillaan
kouluttautumisillansa
ablative kouluttautumiseltaan
kouluttautumiseltansa		 kouluttautumisiltaan
kouluttautumisiltansa
allative kouluttautumiselleen
kouluttautumisellensa		 kouluttautumisilleen
kouluttautumisillensa
essive kouluttautumisenaan
kouluttautumisenansa		 kouluttautumisinaan
kouluttautumisinansa
translative kouluttautumisekseen
kouluttautumiseksensa		 kouluttautumisikseen
kouluttautumisiksensa
instructive — —
abessive kouluttautumisettaan
kouluttautumisettansa		 kouluttautumisittaan
kouluttautumisittansa
comitative — kouluttautumisineen
kouluttautumisinensa

Verb

kouluttautuminen

  1. nominative of fourth infinitive of kouluttautua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.