kukkia

Finnish

Etymology 1

kukka +‎ -ia

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkukːiɑˣ/, [ˈkukːiɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -ukːiɑ
  • Syllabification(key): kuk‧ki‧a

Verb

kukkia

  1. (intransitive) To blossom, bloom, be in flower/bloom, flower (concretely or figuratively).
Conjugation
Inflection of kukkia (Kotus type 61*A/sallia, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kukin en kuki 1st sing. olen kukkinut en ole kukkinut
2nd sing. kukit et kuki 2nd sing. olet kukkinut et ole kukkinut
3rd sing. kukkii ei kuki 3rd sing. on kukkinut ei ole kukkinut
1st plur. kukimme emme kuki 1st plur. olemme kukkineet emme ole kukkineet
2nd plur. kukitte ette kuki 2nd plur. olette kukkineet ette ole kukkineet
3rd plur. kukkivat eivät kuki 3rd plur. ovat kukkineet eivät ole kukkineet
passive kukitaan ei kukita passive on kukittu ei ole kukittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kukin en kukkinut 1st sing. olin kukkinut en ollut kukkinut
2nd sing. kukit et kukkinut 2nd sing. olit kukkinut et ollut kukkinut
3rd sing. kukki ei kukkinut 3rd sing. oli kukkinut ei ollut kukkinut
1st plur. kukimme emme kukkineet 1st plur. olimme kukkineet emme olleet kukkineet
2nd plur. kukitte ette kukkineet 2nd plur. olitte kukkineet ette olleet kukkineet
3rd plur. kukkivat eivät kukkineet 3rd plur. olivat kukkineet eivät olleet kukkineet
passive kukittiin ei kukittu passive oli kukittu ei ollut kukittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kukkisin en kukkisi 1st sing. olisin kukkinut en olisi kukkinut
2nd sing. kukkisit et kukkisi 2nd sing. olisit kukkinut et olisi kukkinut
3rd sing. kukkisi ei kukkisi 3rd sing. olisi kukkinut ei olisi kukkinut
1st plur. kukkisimme emme kukkisi 1st plur. olisimme kukkineet emme olisi kukkineet
2nd plur. kukkisitte ette kukkisi 2nd plur. olisitte kukkineet ette olisi kukkineet
3rd plur. kukkisivat eivät kukkisi 3rd plur. olisivat kukkineet eivät olisi kukkineet
passive kukittaisiin ei kukittaisi passive olisi kukittu ei olisi kukittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kuki älä kuki 2nd sing. ole kukkinut älä ole kukkinut
3rd sing. kukkikoon älköön kukkiko 3rd sing. olkoon kukkinut älköön olko kukkinut
1st plur. kukkikaamme älkäämme kukkiko 1st plur. olkaamme kukkineet älkäämme olko kukkineet
2nd plur. kukkikaa älkää kukkiko 2nd plur. olkaa kukkineet älkää olko kukkineet
3rd plur. kukkikoot älkööt kukkiko 3rd plur. olkoot kukkineet älkööt olko kukkineet
passive kukittakoon älköön kukittako passive olkoon kukittu älköön olko kukittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kukkinen en kukkine 1st sing. lienen kukkinut en liene kukkinut
2nd sing. kukkinet et kukkine 2nd sing. lienet kukkinut et liene kukkinut
3rd sing. kukkinee ei kukkine 3rd sing. lienee kukkinut ei liene kukkinut
1st plur. kukkinemme emme kukkine 1st plur. lienemme kukkineet emme liene kukkineet
2nd plur. kukkinette ette kukkine 2nd plur. lienette kukkineet ette liene kukkineet
3rd plur. kukkinevat eivät kukkine 3rd plur. lienevät kukkineet eivät liene kukkineet
passive kukittaneen ei kukittane passive lienee kukittu ei liene kukittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kukkia present kukkiva kukittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kukkiakseni kukkiaksemme
2nd kukkiaksesi kukkiaksenne
3rd kukkiakseen
kukkiaksensa
 past kukkinut kukittu
2nd inessive2 kukkiessa kukittaessa agent3 kukkima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kukkiessani kukkiessamme
2nd kukkiessasi kukkiessanne
3rd kukkiessaan
kukkiessansa
 negative kukkimaton
instructive kukkien — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive kukkimassa —
elative kukkimasta —
illative kukkimaan —
adessive kukkimalla —
abessive kukkimatta —
instructive kukkiman kukittaman
4th4 nominative kukkiminen
partitive kukkimista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kukkimaisillani kukkimaisillamme
2nd kukkimaisillasi kukkimaisillanne
3rd kukkimaisillaan
kukkimaisillansa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkukːiɑ/, [ˈkukːiɑ]
  • Rhymes: -ukːiɑ
  • Syllabification(key): kuk‧ki‧a

Noun

kukkia

  1. partitive plural of kukka

Anagrams

Ingrian

Etymology 1

From kukka (“flower”) +‎ -ia. Akin to Finnish kukkia.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkukːiɑ/, [ˈkukːe̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkukːiɑ/, [ˈkukːiɑ]
  • Rhymes: -ukːi, -ukːiɑ
  • Hyphenation: kuk‧ki‧a

Verb

kukkia

  1. (intransitive) to blossom, bloom
    • 1937, V. A. Tetjurev, N. J. Molotsova, transl., Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Jo melkeen kaik kasvot - puut, pehot ja heinät kukkivat, antoivat seemenet, a seemenist tulovaal vootta ilmahtuut uuvvet, nooret kasvot.
      Almost all plants - trees, shrubs and grasses blossomed, gave seeds, and next year from the seeds new, young plants will appear.
Conjugation
Conjugation of kukkia (type 7/oppia, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kukin en kuki 1st singular oon kukkint, oon kukkinut en oo kukkint, en oo kukkinut
2nd singular kukit et kuki 2nd singular oot kukkint, oot kukkinut et oo kukkint, et oo kukkinut
3rd singular kukkii ei kuki 3rd singular ono kukkint, ono kukkinut ei oo kukkint, ei oo kukkinut
1st plural kukimma emmä kuki 1st plural oomma kukkinneet emmä oo kukkinneet
2nd plural kukitta että kuki 2nd plural ootta kukkinneet että oo kukkinneet
3rd plural kukkiit1), kukkivat2), kukitaa evät kuki 3rd plural ovat kukkinneet evät oo kukkinneet
impersonal kukitaa ei kukita impersonal ono kukittu ei oo kukittu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kukin en kukkint, en kukkinut 1st singular olin kukkint, olin kukkinut en olt kukkint, en olt kukkinut
2nd singular kukit et kukkint, et kukkinut 2nd singular olit kukkint, olit kukkinut et olt kukkint, et olt kukkinut
3rd singular kukki ei kukkint, ei kukkinut 3rd singular oli kukkint, oli kukkinut ei olt kukkint, ei olt kukkinut
1st plural kukimma emmä kukkinneet 1st plural olimma kukkinneet emmä olleet kukkinneet
2nd plural kukitta että kukkinneet 2nd plural olitta kukkinneet että olleet kukkinneet
3rd plural kukkiit1), kukkivat2), kukittii evät kukkinneet 3rd plural olivat kukkinneet evät olleet kukkinneet
impersonal kukittii ei kukittu impersonal oli kukittu ei olt kukittu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kukkisin en kukkis 1st singular olisin kukkint, olisin kukkinut en olis kukkint, en olis kukkinut
2nd singular kukkisit, kukkiist1) et kukkis 2nd singular olisit kukkint, olisit kukkinut et olis kukkint, et olis kukkinut
3rd singular kukkis ei kukkis 3rd singular olis kukkint, olis kukkinut ei olis kukkint, ei olis kukkinut
1st plural kukkisimma emmä kukkis 1st plural olisimma kukkinneet emmä olis kukkinneet
2nd plural kukkisitta että kukkis 2nd plural olisitta kukkinneet että olis kukkinneet
3rd plural kukkisiit1), kukkisivat2), kukittais evät kukkis 3rd plural olisivat kukkinneet evät olis kukkinneet
impersonal kukittais ei kukittais impersonal olis kukittu ei olis kukittu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kuki elä kuki 2nd singular oo kukkint, oo kukkinut elä oo kukkint, elä oo kukkinut
3rd singular kukkikoo elköö kukkiko 3rd singular olkoo kukkint, olkoo kukkinut elköö olko kukkint, elköö olko kukkinut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kukkikaa elkää kukkiko 2nd plural olkaa kukkinneet elkää olko kukkinneet
3rd plural kukkikoot elkööt kukkiko 3rd plural olkoot kukkinneet elkööt olko kukkinneet
impersonal kukittakkoo elköö kukittako impersonal olkoo kukittu elköö olko kukittu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kukkinen en kukkine
2nd singular kukkinet et kukkine
3rd singular kukkinoo ei kukkine
1st plural kukkinemma emmä kukkine
2nd plural kukkinetta että kukkine
3rd plural kukkinoot evät kukkine
impersonal kukittannoo ei kukittane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kukkia present kukkiva kukittava
2nd inessive kukkijees past kukkint, kukkinut kukittu
instructive kukkien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kukkikaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kukkimaa
inessive kukkimaas
elative kukkimast
abessive kukkimata
4th nominative kukkimiin
partitive kukkimista, kukkimist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkukːiɑ/, [ˈkukːe̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkukːiɑ/, [ˈkukːiɑ]
  • Rhymes: -ukːi, -ukːiɑ
  • Hyphenation: kuk‧ki‧a

Noun

kukkia

  1. partitive plural of kukka

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 215
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.