kuntouttaminen

Finnish

Etymology

kuntouttaa +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkuntoutːɑminen/, [ˈkun̪t̪o̞ˌut̪ːɑˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): kun‧to‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

kuntouttaminen

  1. rehabilitation

Declension
Inflection of kuntouttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kuntouttaminen kuntouttamiset
genitive kuntouttamisen kuntouttamisten
kuntouttamisien
partitive kuntouttamista kuntouttamisia
illative kuntouttamiseen kuntouttamisiin
singular plural
nominative kuntouttaminen kuntouttamiset
accusative nom. kuntouttaminen kuntouttamiset
gen. kuntouttamisen
genitive kuntouttamisen kuntouttamisten
kuntouttamisien
partitive kuntouttamista kuntouttamisia
inessive kuntouttamisessa kuntouttamisissa
elative kuntouttamisesta kuntouttamisista
illative kuntouttamiseen kuntouttamisiin
adessive kuntouttamisella kuntouttamisilla
ablative kuntouttamiselta kuntouttamisilta
allative kuntouttamiselle kuntouttamisille
essive kuntouttamisena kuntouttamisina
translative kuntouttamiseksi kuntouttamisiksi
instructive — kuntouttamisin
abessive kuntouttamisetta kuntouttamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuntouttaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuntouttamiseni kuntouttamiseni
accusative nom. kuntouttamiseni kuntouttamiseni
gen. kuntouttamiseni
genitive kuntouttamiseni kuntouttamisteni
kuntouttamisieni
partitive kuntouttamistani kuntouttamisiani
inessive kuntouttamisessani kuntouttamisissani
elative kuntouttamisestani kuntouttamisistani
illative kuntouttamiseeni kuntouttamisiini
adessive kuntouttamisellani kuntouttamisillani
ablative kuntouttamiseltani kuntouttamisiltani
allative kuntouttamiselleni kuntouttamisilleni
essive kuntouttamisenani kuntouttamisinani
translative kuntouttamisekseni kuntouttamisikseni
instructive — —
abessive kuntouttamisettani kuntouttamisittani
comitative — kuntouttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuntouttamisesi kuntouttamisesi
accusative nom. kuntouttamisesi kuntouttamisesi
gen. kuntouttamisesi
genitive kuntouttamisesi kuntouttamistesi
kuntouttamisiesi
partitive kuntouttamistasi kuntouttamisiasi
inessive kuntouttamisessasi kuntouttamisissasi
elative kuntouttamisestasi kuntouttamisistasi
illative kuntouttamiseesi kuntouttamisiisi
adessive kuntouttamisellasi kuntouttamisillasi
ablative kuntouttamiseltasi kuntouttamisiltasi
allative kuntouttamisellesi kuntouttamisillesi
essive kuntouttamisenasi kuntouttamisinasi
translative kuntouttamiseksesi kuntouttamisiksesi
instructive — —
abessive kuntouttamisettasi kuntouttamisittasi
comitative — kuntouttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kuntouttamisemme kuntouttamisemme
accusative nom. kuntouttamisemme kuntouttamisemme
gen. kuntouttamisemme
genitive kuntouttamisemme kuntouttamistemme
kuntouttamisiemme
partitive kuntouttamistamme kuntouttamisiamme
inessive kuntouttamisessamme kuntouttamisissamme
elative kuntouttamisestamme kuntouttamisistamme
illative kuntouttamiseemme kuntouttamisiimme
adessive kuntouttamisellamme kuntouttamisillamme
ablative kuntouttamiseltamme kuntouttamisiltamme
allative kuntouttamisellemme kuntouttamisillemme
essive kuntouttamisenamme kuntouttamisinamme
translative kuntouttamiseksemme kuntouttamisiksemme
instructive — —
abessive kuntouttamisettamme kuntouttamisittamme
comitative — kuntouttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuntouttamisenne kuntouttamisenne
accusative nom. kuntouttamisenne kuntouttamisenne
gen. kuntouttamisenne
genitive kuntouttamisenne kuntouttamistenne
kuntouttamisienne
partitive kuntouttamistanne kuntouttamisianne
inessive kuntouttamisessanne kuntouttamisissanne
elative kuntouttamisestanne kuntouttamisistanne
illative kuntouttamiseenne kuntouttamisiinne
adessive kuntouttamisellanne kuntouttamisillanne
ablative kuntouttamiseltanne kuntouttamisiltanne
allative kuntouttamisellenne kuntouttamisillenne
essive kuntouttamisenanne kuntouttamisinanne
translative kuntouttamiseksenne kuntouttamisiksenne
instructive — —
abessive kuntouttamisettanne kuntouttamisittanne
comitative — kuntouttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kuntouttamisensa kuntouttamisensa
accusative nom. kuntouttamisensa kuntouttamisensa
gen. kuntouttamisensa
genitive kuntouttamisensa kuntouttamistensa
kuntouttamisiensa
partitive kuntouttamistaan
kuntouttamistansa		 kuntouttamisiaan
kuntouttamisiansa
inessive kuntouttamisessaan
kuntouttamisessansa		 kuntouttamisissaan
kuntouttamisissansa
elative kuntouttamisestaan
kuntouttamisestansa		 kuntouttamisistaan
kuntouttamisistansa
illative kuntouttamiseensa kuntouttamisiinsa
adessive kuntouttamisellaan
kuntouttamisellansa		 kuntouttamisillaan
kuntouttamisillansa
ablative kuntouttamiseltaan
kuntouttamiseltansa		 kuntouttamisiltaan
kuntouttamisiltansa
allative kuntouttamiselleen
kuntouttamisellensa		 kuntouttamisilleen
kuntouttamisillensa
essive kuntouttamisenaan
kuntouttamisenansa		 kuntouttamisinaan
kuntouttamisinansa
translative kuntouttamisekseen
kuntouttamiseksensa		 kuntouttamisikseen
kuntouttamisiksensa
instructive — —
abessive kuntouttamisettaan
kuntouttamisettansa		 kuntouttamisittaan
kuntouttamisittansa
comitative — kuntouttamisineen
kuntouttamisinensa

Verb

kuntouttaminen

  1. fourth infinitive of kuntouttaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.