kuplittaa

Finnish

Etymology

kupla (“bubble”) +‎ -ittaa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkuplitːɑːˣ/, [ˈkuplit̪ːɑː(ʔ)]
  • Rhymes: -uplitːɑː
  • Syllabification(key): kup‧lit‧taa

Verb

kuplittaa

  1. to sparge (to introduce bubbles into a liquid)
    Sukelluskilpailuissa vettä usein kuplitetaan iskun pehmentämiseksi.
    In platform diving competitions the water is often sparged to lessen the impact.

Conjugation
Inflection of kuplittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuplitan en kuplita 1st sing. olen kuplittanut en ole kuplittanut
2nd sing. kuplitat et kuplita 2nd sing. olet kuplittanut et ole kuplittanut
3rd sing. kuplittaa ei kuplita 3rd sing. on kuplittanut ei ole kuplittanut
1st plur. kuplitamme emme kuplita 1st plur. olemme kuplittaneet emme ole kuplittaneet
2nd plur. kuplitatte ette kuplita 2nd plur. olette kuplittaneet ette ole kuplittaneet
3rd plur. kuplittavat eivät kuplita 3rd plur. ovat kuplittaneet eivät ole kuplittaneet
passive kuplitetaan ei kupliteta passive on kuplitettu ei ole kuplitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuplitin en kuplittanut 1st sing. olin kuplittanut en ollut kuplittanut
2nd sing. kuplitit et kuplittanut 2nd sing. olit kuplittanut et ollut kuplittanut
3rd sing. kuplitti ei kuplittanut 3rd sing. oli kuplittanut ei ollut kuplittanut
1st plur. kuplitimme emme kuplittaneet 1st plur. olimme kuplittaneet emme olleet kuplittaneet
2nd plur. kuplititte ette kuplittaneet 2nd plur. olitte kuplittaneet ette olleet kuplittaneet
3rd plur. kuplittivat eivät kuplittaneet 3rd plur. olivat kuplittaneet eivät olleet kuplittaneet
passive kuplitettiin ei kuplitettu passive oli kuplitettu ei ollut kuplitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuplittaisin en kuplittaisi 1st sing. olisin kuplittanut en olisi kuplittanut
2nd sing. kuplittaisit et kuplittaisi 2nd sing. olisit kuplittanut et olisi kuplittanut
3rd sing. kuplittaisi ei kuplittaisi 3rd sing. olisi kuplittanut ei olisi kuplittanut
1st plur. kuplittaisimme emme kuplittaisi 1st plur. olisimme kuplittaneet emme olisi kuplittaneet
2nd plur. kuplittaisitte ette kuplittaisi 2nd plur. olisitte kuplittaneet ette olisi kuplittaneet
3rd plur. kuplittaisivat eivät kuplittaisi 3rd plur. olisivat kuplittaneet eivät olisi kuplittaneet
passive kuplitettaisiin ei kuplitettaisi passive olisi kuplitettu ei olisi kuplitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kuplita älä kuplita 2nd sing. ole kuplittanut älä ole kuplittanut
3rd sing. kuplittakoon älköön kuplittako 3rd sing. olkoon kuplittanut älköön olko kuplittanut
1st plur. kuplittakaamme älkäämme kuplittako 1st plur. olkaamme kuplittaneet älkäämme olko kuplittaneet
2nd plur. kuplittakaa älkää kuplittako 2nd plur. olkaa kuplittaneet älkää olko kuplittaneet
3rd plur. kuplittakoot älkööt kuplittako 3rd plur. olkoot kuplittaneet älkööt olko kuplittaneet
passive kuplitettakoon älköön kuplitettako passive olkoon kuplitettu älköön olko kuplitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuplittanen en kuplittane 1st sing. lienen kuplittanut en liene kuplittanut
2nd sing. kuplittanet et kuplittane 2nd sing. lienet kuplittanut et liene kuplittanut
3rd sing. kuplittanee ei kuplittane 3rd sing. lienee kuplittanut ei liene kuplittanut
1st plur. kuplittanemme emme kuplittane 1st plur. lienemme kuplittaneet emme liene kuplittaneet
2nd plur. kuplittanette ette kuplittane 2nd plur. lienette kuplittaneet ette liene kuplittaneet
3rd plur. kuplittanevat eivät kuplittane 3rd plur. lienevät kuplittaneet eivät liene kuplittaneet
passive kuplitettaneen ei kuplitettane passive lienee kuplitettu ei liene kuplitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kuplittaa present kuplittava kuplitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuplittaakseni kuplittaaksemme
2nd kuplittaaksesi kuplittaaksenne
3rd kuplittaakseen
kuplittaaksensa
 past kuplittanut kuplitettu
2nd inessive2 kuplittaessa kuplitettaessa agent3 kuplittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuplittaessani kuplittaessamme
2nd kuplittaessasi kuplittaessanne
3rd kuplittaessaan
kuplittaessansa
 negative kuplittamaton
instructive kuplittaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive kuplittamassa —
elative kuplittamasta —
illative kuplittamaan —
adessive kuplittamalla —
abessive kuplittamatta —
instructive kuplittaman kuplitettaman
4th4 nominative kuplittaminen
partitive kuplittamista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuplittamaisillani kuplittamaisillamme
2nd kuplittamaisillasi kuplittamaisillanne
3rd kuplittamaisillaan
kuplittamaisillansa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.