laikku

Finnish

laikka (“spot”) +‎ -u

laikku

spot, dapple (an area on a surface which differs from the rest due to its color)
patch (small area, a small piece of ground)
fleck (small spot or streak)

Inflection of laikku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		laikku	laikut
genitive		laikun	laikkujen
partitive		laikkua	laikkuja
illative		laikkuun	laikkuihin
		singular	plural
nominative		laikku	laikut
accusative	nom.	laikku	laikut
accusative	gen.	laikun	laikut
genitive		laikun	laikkujen
partitive		laikkua	laikkuja
inessive		laikussa	laikuissa
elative		laikusta	laikuista
illative		laikkuun	laikkuihin
adessive		laikulla	laikuilla
ablative		laikulta	laikuilta
allative		laikulle	laikuille
essive		laikkuna	laikkuina
translative		laikuksi	laikuiksi
instructive		—	laikuin
abessive		laikutta	laikuitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of laikku (type valo)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		laikkuni	laikkuni
accusative	nom.	laikkuni	laikkuni
accusative	gen.	laikkuni	laikkuni
genitive		laikkuni	laikkujeni
partitive		laikkuani	laikkujani
inessive		laikussani	laikuissani
elative		laikustani	laikuistani
illative		laikkuuni	laikkuihini
adessive		laikullani	laikuillani
ablative		laikultani	laikuiltani
allative		laikulleni	laikuilleni
essive		laikkunani	laikkuinani
translative		laikukseni	laikuikseni
instructive		—	—
abessive		laikuttani	laikuittani
comitative		—	laikkuineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		laikkusi	laikkusi
accusative	nom.	laikkusi	laikkusi
accusative	gen.	laikkusi	laikkusi
genitive		laikkusi	laikkujesi
partitive		laikkuasi	laikkujasi
inessive		laikussasi	laikuissasi
elative		laikustasi	laikuistasi
illative		laikkuusi	laikkuihisi
adessive		laikullasi	laikuillasi
ablative		laikultasi	laikuiltasi
allative		laikullesi	laikuillesi
essive		laikkunasi	laikkuinasi
translative		laikuksesi	laikuiksesi
instructive		—	—
abessive		laikuttasi	laikuittasi
comitative		—	laikkuinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		laikkumme	laikkumme
accusative	nom.	laikkumme	laikkumme
accusative	gen.	laikkumme	laikkumme
genitive		laikkumme	laikkujemme
partitive		laikkuamme	laikkujamme
inessive		laikussamme	laikuissamme
elative		laikustamme	laikuistamme
illative		laikkuumme	laikkuihimme
adessive		laikullamme	laikuillamme
ablative		laikultamme	laikuiltamme
allative		laikullemme	laikuillemme
essive		laikkunamme	laikkuinamme
translative		laikuksemme	laikuiksemme
instructive		—	—
abessive		laikuttamme	laikuittamme
comitative		—	laikkuinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		laikkunne	laikkunne
accusative	nom.	laikkunne	laikkunne
accusative	gen.	laikkunne	laikkunne
genitive		laikkunne	laikkujenne
partitive		laikkuanne	laikkujanne
inessive		laikussanne	laikuissanne
elative		laikustanne	laikuistanne
illative		laikkuunne	laikkuihinne
adessive		laikullanne	laikuillanne
ablative		laikultanne	laikuiltanne
allative		laikullenne	laikuillenne
essive		laikkunanne	laikkuinanne
translative		laikuksenne	laikuiksenne
instructive		—	—
abessive		laikuttanne	laikuittanne
comitative		—	laikkuinenne

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.