luuta

Estonian

Noun

luuta

  1. abessive singular of luu

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈluːtɑ/, [ˈluːt̪ɑ]
  • Rhymes: -uːtɑ
  • Syllabification(key): luu‧ta

Etymology 1

From Proto-Finnic *luuta (compare Ludian luud and Veps lud), borrowed from a Baltic language (compare Latvian slota, Lithuanian šlúota).

Noun

luuta

  1. broom
    Noidat käyttävät luutia lentämiseen.
    Witches use brooms to fly.
Declension
Inflection of luuta (Kotus type 10*F/koira, t-d gradation)
nominative luuta luudat
genitive luudan luutien
partitive luutaa luutia
illative luutaan luutiin
singular plural
nominative luuta luudat
accusative nom. luuta luudat
gen. luudan
genitive luudan luutien
luutainrare
partitive luutaa luutia
inessive luudassa luudissa
elative luudasta luudista
illative luutaan luutiin
adessive luudalla luudilla
ablative luudalta luudilta
allative luudalle luudille
essive luutana luutina
translative luudaksi luudiksi
instructive — luudin
abessive luudatta luuditta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of luuta (type koira)
first-person singular possessor
singular plural
nominative luutani luutani
accusative nom. luutani luutani
gen. luutani
genitive luutani luutieni
luutainirare
partitive luutaani luutiani
inessive luudassani luudissani
elative luudastani luudistani
illative luutaani luutiini
adessive luudallani luudillani
ablative luudaltani luudiltani
allative luudalleni luudilleni
essive luutanani luutinani
translative luudakseni luudikseni
instructive — —
abessive luudattani luudittani
comitative — luutineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative luutasi luutasi
accusative nom. luutasi luutasi
gen. luutasi
genitive luutasi luutiesi
luutaisirare
partitive luutaasi luutiasi
inessive luudassasi luudissasi
elative luudastasi luudistasi
illative luutaasi luutiisi
adessive luudallasi luudillasi
ablative luudaltasi luudiltasi
allative luudallesi luudillesi
essive luutanasi luutinasi
translative luudaksesi luudiksesi
instructive — —
abessive luudattasi luudittasi
comitative — luutinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative luutamme luutamme
accusative nom. luutamme luutamme
gen. luutamme
genitive luutamme luutiemme
luutaimmerare
partitive luutaamme luutiamme
inessive luudassamme luudissamme
elative luudastamme luudistamme
illative luutaamme luutiimme
adessive luudallamme luudillamme
ablative luudaltamme luudiltamme
allative luudallemme luudillemme
essive luutanamme luutinamme
translative luudaksemme luudiksemme
instructive — —
abessive luudattamme luudittamme
comitative — luutinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative luutanne luutanne
accusative nom. luutanne luutanne
gen. luutanne
genitive luutanne luutienne
luutainnerare
partitive luutaanne luutianne
inessive luudassanne luudissanne
elative luudastanne luudistanne
illative luutaanne luutiinne
adessive luudallanne luudillanne
ablative luudaltanne luudiltanne
allative luudallenne luudillenne
essive luutananne luutinanne
translative luudaksenne luudiksenne
instructive — —
abessive luudattanne luudittanne
comitative — luutinenne
third-person possessor
singular plural
nominative luutansa luutansa
accusative nom. luutansa luutansa
gen. luutansa
genitive luutansa luutiensa
luutainsarare
partitive luutaansa luutiaan
luutiansa
inessive luudassaan
luudassansa		 luudissaan
luudissansa
elative luudastaan
luudastansa		 luudistaan
luudistansa
illative luutaansa luutiinsa
adessive luudallaan
luudallansa		 luudillaan
luudillansa
ablative luudaltaan
luudaltansa		 luudiltaan
luudiltansa
allative luudalleen
luudallensa		 luudilleen
luudillensa
essive luutanaan
luutanansa		 luutinaan
luutinansa
translative luudakseen
luudaksensa		 luudikseen
luudiksensa
instructive — —
abessive luudattaan
luudattansa		 luudittaan
luudittansa
comitative — luutineen
luutinensa

Further reading

Noun

luuta

  1. partitive singular of luu

Anagrams

Ingrian

Etymology 1
Luuta (1).

From Proto-Finnic *luuta. Cognates include Finnish luuta and Estonian luud.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈluːtɑ/, [ˈɫuːd]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈluːtɑ/, [ˈɫuːd̥ɑ]
  • Rhymes: -uːt, -uːtɑ
  • Hyphenation: luu‧ta

Noun

luuta

  1. broom
    • 1936, V. I. Junus; P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Luuvvaal ... airool ...
      ... with a broom ... with a paddle
Declension
Declension of luuta (type 3/koira, uut-uuvv gradation)
singular plural
nominative luuta luuvvat
genitive luuvvan luutiin
partitive luutaa luutia
illative luutaa luutii
inessive luuvvaas luuvviis
elative luuvvast luuvvist
allative luuvvalle luuvville
adessive luuvvaal luuvviil
ablative luuvvalt luuvvilt
translative luuvvaks luuvviks
essive luutanna, luutaan luutinna, luutiin
exessive1) luutant luutint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
Hyponyms

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈluːtɑ/, [ˈɫuːd]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈluːtɑ/, [ˈɫuːd̥ɑ]
  • Rhymes: -uːt, -uːtɑ
  • Hyphenation: luu‧ta

Noun

luuta

  1. partitive singular of luu

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 282
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.