monikielinen

Finnish

Etymology

moni- +‎ kielinen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmoniˌkie̯linen/, [ˈmo̞niˌkie̞̯line̞n]
  • Rhymes: -ielinen
  • Syllabification(key): mo‧ni‧kie‧li‧nen

Adjective

monikielinen (comparative monikielisempi, superlative monikielisin)

  1. multilingual
  2. polyglot
  3. (music) multi-stringed

Declension
Inflection of monikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monikielinen monikieliset
genitive monikielisen monikielisten
monikielisien
partitive monikielistä monikielisiä
illative monikieliseen monikielisiin
singular plural
nominative monikielinen monikieliset
accusative nom. monikielinen monikieliset
gen. monikielisen
genitive monikielisen monikielisten
monikielisien
partitive monikielistä monikielisiä
inessive monikielisessä monikielisissä
elative monikielisestä monikielisistä
illative monikieliseen monikielisiin
adessive monikielisellä monikielisillä
ablative monikieliseltä monikielisiltä
allative monikieliselle monikielisille
essive monikielisenä monikielisinä
translative monikieliseksi monikielisiksi
instructive — monikielisin
abessive monikielisettä monikielisittä
comitative — monikielisine
Possessive forms of monikielinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative monikieliseni monikieliseni
accusative nom. monikieliseni monikieliseni
gen. monikieliseni
genitive monikieliseni monikielisteni
monikielisieni
partitive monikielistäni monikielisiäni
inessive monikielisessäni monikielisissäni
elative monikielisestäni monikielisistäni
illative monikieliseeni monikielisiini
adessive monikieliselläni monikielisilläni
ablative monikieliseltäni monikielisiltäni
allative monikieliselleni monikielisilleni
essive monikielisenäni monikielisinäni
translative monikielisekseni monikielisikseni
instructive — —
abessive monikielisettäni monikielisittäni
comitative — monikielisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative monikielisesi monikielisesi
accusative nom. monikielisesi monikielisesi
gen. monikielisesi
genitive monikielisesi monikielistesi
monikielisiesi
partitive monikielistäsi monikielisiäsi
inessive monikielisessäsi monikielisissäsi
elative monikielisestäsi monikielisistäsi
illative monikieliseesi monikielisiisi
adessive monikieliselläsi monikielisilläsi
ablative monikieliseltäsi monikielisiltäsi
allative monikielisellesi monikielisillesi
essive monikielisenäsi monikielisinäsi
translative monikieliseksesi monikielisiksesi
instructive — —
abessive monikielisettäsi monikielisittäsi
comitative — monikielisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative monikielisemme monikielisemme
accusative nom. monikielisemme monikielisemme
gen. monikielisemme
genitive monikielisemme monikielistemme
monikielisiemme
partitive monikielistämme monikielisiämme
inessive monikielisessämme monikielisissämme
elative monikielisestämme monikielisistämme
illative monikieliseemme monikielisiimme
adessive monikielisellämme monikielisillämme
ablative monikieliseltämme monikielisiltämme
allative monikielisellemme monikielisillemme
essive monikielisenämme monikielisinämme
translative monikieliseksemme monikielisiksemme
instructive — —
abessive monikielisettämme monikielisittämme
comitative — monikielisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative monikielisenne monikielisenne
accusative nom. monikielisenne monikielisenne
gen. monikielisenne
genitive monikielisenne monikielistenne
monikielisienne
partitive monikielistänne monikielisiänne
inessive monikielisessänne monikielisissänne
elative monikielisestänne monikielisistänne
illative monikieliseenne monikielisiinne
adessive monikielisellänne monikielisillänne
ablative monikieliseltänne monikielisiltänne
allative monikielisellenne monikielisillenne
essive monikielisenänne monikielisinänne
translative monikieliseksenne monikielisiksenne
instructive — —
abessive monikielisettänne monikielisittänne
comitative — monikielisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative monikielisensä monikielisensä
accusative nom. monikielisensä monikielisensä
gen. monikielisensä
genitive monikielisensä monikielistensä
monikielisiensä
partitive monikielistään
monikielistänsä		 monikielisiään
monikielisiänsä
inessive monikielisessään
monikielisessänsä		 monikielisissään
monikielisissänsä
elative monikielisestään
monikielisestänsä		 monikielisistään
monikielisistänsä
illative monikieliseensä monikielisiinsä
adessive monikielisellään
monikielisellänsä		 monikielisillään
monikielisillänsä
ablative monikieliseltään
monikieliseltänsä		 monikielisiltään
monikielisiltänsä
allative monikieliselleen
monikielisellensä		 monikielisilleen
monikielisillensä
essive monikielisenään
monikielisenänsä		 monikielisinään
monikielisinänsä
translative monikielisekseen
monikieliseksensä		 monikielisikseen
monikielisiksensä
instructive — —
abessive monikielisettään
monikielisettänsä		 monikielisittään
monikielisittänsä
comitative — monikielisineen
monikielisinensä

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.