myllätä

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmylːætæˣ/, [ˈmylːæt̪æ(ʔ)]
  • Rhymes: -ylːætæ
  • Syllabification(key): myl‧lä‧tä

Verb

myllätä

  1. (transitive) to dig, to rummage, to grub

Conjugation
Inflection of myllätä (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myllään en myllää 1st sing. olen myllännyt en ole myllännyt
2nd sing. mylläät et myllää 2nd sing. olet myllännyt et ole myllännyt
3rd sing. myllää ei myllää 3rd sing. on myllännyt ei ole myllännyt
1st plur. mylläämme emme myllää 1st plur. olemme myllänneet emme ole myllänneet
2nd plur. mylläätte ette myllää 2nd plur. olette myllänneet ette ole myllänneet
3rd plur. mylläävät eivät myllää 3rd plur. ovat myllänneet eivät ole myllänneet
passive myllätään ei myllätä passive on myllätty ei ole myllätty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mylläsin en myllännyt 1st sing. olin myllännyt en ollut myllännyt
2nd sing. mylläsit et myllännyt 2nd sing. olit myllännyt et ollut myllännyt
3rd sing. mylläsi ei myllännyt 3rd sing. oli myllännyt ei ollut myllännyt
1st plur. mylläsimme emme myllänneet 1st plur. olimme myllänneet emme olleet myllänneet
2nd plur. mylläsitte ette myllänneet 2nd plur. olitte myllänneet ette olleet myllänneet
3rd plur. mylläsivät eivät myllänneet 3rd plur. olivat myllänneet eivät olleet myllänneet
passive myllättiin ei myllätty passive oli myllätty ei ollut myllätty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mylläisin en mylläisi 1st sing. olisin myllännyt en olisi myllännyt
2nd sing. mylläisit et mylläisi 2nd sing. olisit myllännyt et olisi myllännyt
3rd sing. mylläisi ei mylläisi 3rd sing. olisi myllännyt ei olisi myllännyt
1st plur. mylläisimme emme mylläisi 1st plur. olisimme myllänneet emme olisi myllänneet
2nd plur. mylläisitte ette mylläisi 2nd plur. olisitte myllänneet ette olisi myllänneet
3rd plur. mylläisivät eivät mylläisi 3rd plur. olisivat myllänneet eivät olisi myllänneet
passive myllättäisiin ei myllättäisi passive olisi myllätty ei olisi myllätty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. myllää älä myllää 2nd sing. ole myllännyt älä ole myllännyt
3rd sing. myllätköön älköön myllätkö 3rd sing. olkoon myllännyt älköön olko myllännyt
1st plur. myllätkäämme älkäämme myllätkö 1st plur. olkaamme myllänneet älkäämme olko myllänneet
2nd plur. myllätkää älkää myllätkö 2nd plur. olkaa myllänneet älkää olko myllänneet
3rd plur. myllätkööt älkööt myllätkö 3rd plur. olkoot myllänneet älkööt olko myllänneet
passive myllättäköön älköön myllättäkö passive olkoon myllätty älköön olko myllätty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myllännen en myllänne 1st sing. lienen myllännyt en liene myllännyt
2nd sing. myllännet et myllänne 2nd sing. lienet myllännyt et liene myllännyt
3rd sing. myllännee ei myllänne 3rd sing. lienee myllännyt ei liene myllännyt
1st plur. myllännemme emme myllänne 1st plur. lienemme myllänneet emme liene myllänneet
2nd plur. myllännette ette myllänne 2nd plur. lienette myllänneet ette liene myllänneet
3rd plur. myllännevät eivät myllänne 3rd plur. lienevät myllänneet eivät liene myllänneet
passive myllättäneen ei myllättäne passive lienee myllätty ei liene myllätty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st myllätä present mylläävä myllättävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st myllätäkseni myllätäksemme
2nd myllätäksesi myllätäksenne
3rd myllätäkseen
myllätäksensä
 past myllännyt myllätty
2nd inessive2 myllätessä myllättäessä agent3 mylläämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st myllätessäni myllätessämme
2nd myllätessäsi myllätessänne
3rd myllätessään
myllätessänsä
 negative mylläämätön
instructive mylläten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive mylläämässä —
elative mylläämästä —
illative mylläämään —
adessive mylläämällä —
abessive mylläämättä —
instructive mylläämän myllättämän
4th4 nominative myllääminen
partitive mylläämistä
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mylläämäisilläni mylläämäisillämme
2nd mylläämäisilläsi mylläämäisillänne
3rd mylläämäisillään
mylläämäisillänsä

Ingrian

Etymology

Sound-symbolic. Cognates include Finnish myllätä and Estonian müllata.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmylːætæ/, [ˈmylʲːəd]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈmylːætæ/, [ˈmylːæd̥æ]
  • Rhymes: -ylːæt, -ylːætæ
  • Hyphenation: myl‧lä‧tä

Verb

myllätä

  1. (intransitive) to rummage

Conjugation
Conjugation of myllätä (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular myllään en myllää 1st singular oon myllänt, oon myllännyt en oo myllänt, en oo myllännyt
2nd singular mylläät et myllää 2nd singular oot myllänt, oot myllännyt et oo myllänt, et oo myllännyt
3rd singular mylläjää ei myllää 3rd singular ono myllänt, ono myllännyt ei oo myllänt, ei oo myllännyt
1st plural mylläämmä emmä myllää 1st plural oomma myllänneet emmä oo myllänneet
2nd plural mylläättä että myllää 2nd plural ootta myllänneet että oo myllänneet
3rd plural mylläjäät1), mylläävät2), myllätää evät myllää 3rd plural ovat myllänneet evät oo myllänneet
impersonal myllätää ei myllätä impersonal ono myllätty ei oo myllätty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular mylläisin en myllänt, en myllännyt 1st singular olin myllänt, olin myllännyt en olt myllänt, en olt myllännyt
2nd singular mylläisit, mylläist1) et myllänt, et myllännyt 2nd singular olit myllänt, olit myllännyt et olt myllänt, et olt myllännyt
3rd singular mylläis ei myllänt, ei myllännyt 3rd singular oli myllänt, oli myllännyt ei olt myllänt, ei olt myllännyt
1st plural mylläisimmä emmä myllänneet 1st plural olimma myllänneet emmä olleet myllänneet
2nd plural mylläisittä että myllänneet 2nd plural olitta myllänneet että olleet myllänneet
3rd plural mylläisiit1), mylläisivät2), myllättii evät myllänneet 3rd plural olivat myllänneet evät olleet myllänneet
impersonal myllättii ei myllätty impersonal oli myllätty ei olt myllätty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular mylläjäisin en mylläjäis 1st singular olisin myllänt, olisin myllännyt en olis myllänt, en olis myllännyt
2nd singular mylläjäisit, mylläjäist1) et mylläjäis 2nd singular olisit myllänt, olisit myllännyt et olis myllänt, et olis myllännyt
3rd singular mylläjäis ei mylläjäis 3rd singular olis myllänt, olis myllännyt ei olis myllänt, ei olis myllännyt
1st plural mylläjäisimmä emmä mylläjäis 1st plural olisimma myllänneet emmä olis myllänneet
2nd plural mylläjäisittä että mylläjäis 2nd plural olisitta myllänneet että olis myllänneet
3rd plural mylläjäisiit1), mylläjäisivät2), myllättäis evät mylläjäis 3rd plural olisivat myllänneet evät olis myllänneet
impersonal myllättäis ei myllättäis impersonal olis myllätty ei olis myllätty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular myllää elä myllää 2nd singular oo myllänt, oo myllännyt elä oo myllänt, elä oo myllännyt
3rd singular myllätköö elköö myllätkö 3rd singular olkoo myllänt, olkoo myllännyt elköö olko myllänt, elköö olko myllännyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural myllätkää elkää myllätkö 2nd plural olkaa myllänneet elkää olko myllänneet
3rd plural myllätkööt elkööt myllätkö 3rd plural olkoot myllänneet elkööt olko myllänneet
impersonal myllättäkköö elköö myllättäkö impersonal olkoo myllätty elköö olko myllätty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular myllännen en myllänne
2nd singular myllännet et myllänne
3rd singular myllännöö ei myllänne
1st plural myllännemmä emmä myllänne
2nd plural myllännettä että myllänne
3rd plural myllännööt evät myllänne
impersonal myllättännöö ei myllättäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st myllätä present mylläävä myllättävä
2nd inessive myllätees past myllänt, myllännyt myllätty
instructive mylläten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (myllätkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative mylläämää
inessive mylläämääs
elative mylläämäst
abessive mylläämätä
4th nominative mylläämiin
partitive mylläämistä, mylläämist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 323
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.