norjalaisuus

Finnish

Etymology

norjalainen +‎ -uus

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈnorjɑlɑi̯suːs/, [ˈno̞rjɑˌlɑi̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -ɑisuːs
  • Syllabification(key): nor‧ja‧lai‧suus

Noun

norjalaisuus

  1. Norwegianness (state or property of being Norwegian)

Declension
Inflection of norjalaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative norjalaisuus norjalaisuudet
genitive norjalaisuuden norjalaisuuksien
partitive norjalaisuutta norjalaisuuksia
illative norjalaisuuteen norjalaisuuksiin
singular plural
nominative norjalaisuus norjalaisuudet
accusative nom. norjalaisuus norjalaisuudet
gen. norjalaisuuden
genitive norjalaisuuden norjalaisuuksien
partitive norjalaisuutta norjalaisuuksia
inessive norjalaisuudessa norjalaisuuksissa
elative norjalaisuudesta norjalaisuuksista
illative norjalaisuuteen norjalaisuuksiin
adessive norjalaisuudella norjalaisuuksilla
ablative norjalaisuudelta norjalaisuuksilta
allative norjalaisuudelle norjalaisuuksille
essive norjalaisuutena norjalaisuuksina
translative norjalaisuudeksi norjalaisuuksiksi
instructive — norjalaisuuksin
abessive norjalaisuudetta norjalaisuuksitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of norjalaisuus (type kalleus)
first-person singular possessor
singular plural
nominative norjalaisuuteni norjalaisuuteni
accusative nom. norjalaisuuteni norjalaisuuteni
gen. norjalaisuuteni
genitive norjalaisuuteni norjalaisuuksieni
partitive norjalaisuuttani norjalaisuuksiani
inessive norjalaisuudessani norjalaisuuksissani
elative norjalaisuudestani norjalaisuuksistani
illative norjalaisuuteeni norjalaisuuksiini
adessive norjalaisuudellani norjalaisuuksillani
ablative norjalaisuudeltani norjalaisuuksiltani
allative norjalaisuudelleni norjalaisuuksilleni
essive norjalaisuutenani norjalaisuuksinani
translative norjalaisuudekseni norjalaisuuksikseni
instructive — —
abessive norjalaisuudettani norjalaisuuksittani
comitative — norjalaisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative norjalaisuutesi norjalaisuutesi
accusative nom. norjalaisuutesi norjalaisuutesi
gen. norjalaisuutesi
genitive norjalaisuutesi norjalaisuuksiesi
partitive norjalaisuuttasi norjalaisuuksiasi
inessive norjalaisuudessasi norjalaisuuksissasi
elative norjalaisuudestasi norjalaisuuksistasi
illative norjalaisuuteesi norjalaisuuksiisi
adessive norjalaisuudellasi norjalaisuuksillasi
ablative norjalaisuudeltasi norjalaisuuksiltasi
allative norjalaisuudellesi norjalaisuuksillesi
essive norjalaisuutenasi norjalaisuuksinasi
translative norjalaisuudeksesi norjalaisuuksiksesi
instructive — —
abessive norjalaisuudettasi norjalaisuuksittasi
comitative — norjalaisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative norjalaisuutemme norjalaisuutemme
accusative nom. norjalaisuutemme norjalaisuutemme
gen. norjalaisuutemme
genitive norjalaisuutemme norjalaisuuksiemme
partitive norjalaisuuttamme norjalaisuuksiamme
inessive norjalaisuudessamme norjalaisuuksissamme
elative norjalaisuudestamme norjalaisuuksistamme
illative norjalaisuuteemme norjalaisuuksiimme
adessive norjalaisuudellamme norjalaisuuksillamme
ablative norjalaisuudeltamme norjalaisuuksiltamme
allative norjalaisuudellemme norjalaisuuksillemme
essive norjalaisuutenamme norjalaisuuksinamme
translative norjalaisuudeksemme norjalaisuuksiksemme
instructive — —
abessive norjalaisuudettamme norjalaisuuksittamme
comitative — norjalaisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative norjalaisuutenne norjalaisuutenne
accusative nom. norjalaisuutenne norjalaisuutenne
gen. norjalaisuutenne
genitive norjalaisuutenne norjalaisuuksienne
partitive norjalaisuuttanne norjalaisuuksianne
inessive norjalaisuudessanne norjalaisuuksissanne
elative norjalaisuudestanne norjalaisuuksistanne
illative norjalaisuuteenne norjalaisuuksiinne
adessive norjalaisuudellanne norjalaisuuksillanne
ablative norjalaisuudeltanne norjalaisuuksiltanne
allative norjalaisuudellenne norjalaisuuksillenne
essive norjalaisuutenanne norjalaisuuksinanne
translative norjalaisuudeksenne norjalaisuuksiksenne
instructive — —
abessive norjalaisuudettanne norjalaisuuksittanne
comitative — norjalaisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative norjalaisuutensa norjalaisuutensa
accusative nom. norjalaisuutensa norjalaisuutensa
gen. norjalaisuutensa
genitive norjalaisuutensa norjalaisuuksiensa
partitive norjalaisuuttaan
norjalaisuuttansa		 norjalaisuuksiaan
norjalaisuuksiansa
inessive norjalaisuudessaan
norjalaisuudessansa		 norjalaisuuksissaan
norjalaisuuksissansa
elative norjalaisuudestaan
norjalaisuudestansa		 norjalaisuuksistaan
norjalaisuuksistansa
illative norjalaisuuteensa norjalaisuuksiinsa
adessive norjalaisuudellaan
norjalaisuudellansa		 norjalaisuuksillaan
norjalaisuuksillansa
ablative norjalaisuudeltaan
norjalaisuudeltansa		 norjalaisuuksiltaan
norjalaisuuksiltansa
allative norjalaisuudelleen
norjalaisuudellensa		 norjalaisuuksilleen
norjalaisuuksillensa
essive norjalaisuutenaan
norjalaisuutenansa		 norjalaisuuksinaan
norjalaisuuksinansa
translative norjalaisuudekseen
norjalaisuudeksensa		 norjalaisuuksikseen
norjalaisuuksiksensa
instructive — —
abessive norjalaisuudettaan
norjalaisuudettansa		 norjalaisuuksittaan
norjalaisuuksittansa
comitative — norjalaisuuksineen
norjalaisuuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.