onnitella

Finnish

Etymology

onni +‎ -tella

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈonːitelːɑˣ/, [ˈo̞nːiˌt̪e̞lːɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): on‧ni‧tel‧la

Verb

onnitella (transitive + partitive) (for = elative (of the verbal noun))

  1. to congratulate

Conjugation
Inflection of onnitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. onnittelen en onnittele 1st sing. olen onnitellut en ole onnitellut
2nd sing. onnittelet et onnittele 2nd sing. olet onnitellut et ole onnitellut
3rd sing. onnittelee ei onnittele 3rd sing. on onnitellut ei ole onnitellut
1st plur. onnittelemme emme onnittele 1st plur. olemme onnitelleet emme ole onnitelleet
2nd plur. onnittelette ette onnittele 2nd plur. olette onnitelleet ette ole onnitelleet
3rd plur. onnittelevat eivät onnittele 3rd plur. ovat onnitelleet eivät ole onnitelleet
passive onnitellaan ei onnitella passive on onniteltu ei ole onniteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. onnittelin en onnitellut 1st sing. olin onnitellut en ollut onnitellut
2nd sing. onnittelit et onnitellut 2nd sing. olit onnitellut et ollut onnitellut
3rd sing. onnitteli ei onnitellut 3rd sing. oli onnitellut ei ollut onnitellut
1st plur. onnittelimme emme onnitelleet 1st plur. olimme onnitelleet emme olleet onnitelleet
2nd plur. onnittelitte ette onnitelleet 2nd plur. olitte onnitelleet ette olleet onnitelleet
3rd plur. onnittelivat eivät onnitelleet 3rd plur. olivat onnitelleet eivät olleet onnitelleet
passive onniteltiin ei onniteltu passive oli onniteltu ei ollut onniteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. onnittelisin en onnittelisi 1st sing. olisin onnitellut en olisi onnitellut
2nd sing. onnittelisit et onnittelisi 2nd sing. olisit onnitellut et olisi onnitellut
3rd sing. onnittelisi ei onnittelisi 3rd sing. olisi onnitellut ei olisi onnitellut
1st plur. onnittelisimme emme onnittelisi 1st plur. olisimme onnitelleet emme olisi onnitelleet
2nd plur. onnittelisitte ette onnittelisi 2nd plur. olisitte onnitelleet ette olisi onnitelleet
3rd plur. onnittelisivat eivät onnittelisi 3rd plur. olisivat onnitelleet eivät olisi onnitelleet
passive onniteltaisiin ei onniteltaisi passive olisi onniteltu ei olisi onniteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. onnittele älä onnittele 2nd sing. ole onnitellut älä ole onnitellut
3rd sing. onnitelkoon älköön onnitelko 3rd sing. olkoon onnitellut älköön olko onnitellut
1st plur. onnitelkaamme älkäämme onnitelko 1st plur. olkaamme onnitelleet älkäämme olko onnitelleet
2nd plur. onnitelkaa älkää onnitelko 2nd plur. olkaa onnitelleet älkää olko onnitelleet
3rd plur. onnitelkoot älkööt onnitelko 3rd plur. olkoot onnitelleet älkööt olko onnitelleet
passive onniteltakoon älköön onniteltako passive olkoon onniteltu älköön olko onniteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. onnitellen en onnitelle 1st sing. lienen onnitellut en liene onnitellut
2nd sing. onnitellet et onnitelle 2nd sing. lienet onnitellut et liene onnitellut
3rd sing. onnitellee ei onnitelle 3rd sing. lienee onnitellut ei liene onnitellut
1st plur. onnitellemme emme onnitelle 1st plur. lienemme onnitelleet emme liene onnitelleet
2nd plur. onnitellette ette onnitelle 2nd plur. lienette onnitelleet ette liene onnitelleet
3rd plur. onnitellevat eivät onnitelle 3rd plur. lienevät onnitelleet eivät liene onnitelleet
passive onniteltaneen ei onniteltane passive lienee onniteltu ei liene onniteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st onnitella present onnitteleva onniteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st onnitellakseni onnitellaksemme
2nd onnitellaksesi onnitellaksenne
3rd onnitellakseen
onnitellaksensa
 past onnitellut onniteltu
2nd inessive2 onnitellessa onniteltaessa agent3 onnittelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st onnitellessani onnitellessamme
2nd onnitellessasi onnitellessanne
3rd onnitellessaan
onnitellessansa
 negative onnittelematon
instructive onnitellen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive onnittelemassa —
elative onnittelemasta —
illative onnittelemaan —
adessive onnittelemalla —
abessive onnittelematta —
instructive onnitteleman onniteltaman
4th4 nominative onnitteleminen
partitive onnittelemista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st onnittelemaisillani onnittelemaisillamme
2nd onnittelemaisillasi onnittelemaisillanne
3rd onnittelemaisillaan
onnittelemaisillansa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.