opiskella

Finnish

Etymology

From oppia +‎ -skella.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈopiskelːɑˣ/, [ˈo̞pis̠ˌke̞lːɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): o‧pis‧kel‧la

Verb

opiskella

  1. (transitive + partitive, intransitive) to study something (to pursue studies of, e.g. at a university)
    Opiskeleeko hän oikeustieteitä?
    Does she study law?
    Hän opiskeli lääkäriksi.
    She studied to be a physician.

Conjugation
Inflection of opiskella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. opiskelen en opiskele 1st sing. olen opiskellut en ole opiskellut
2nd sing. opiskelet et opiskele 2nd sing. olet opiskellut et ole opiskellut
3rd sing. opiskelee ei opiskele 3rd sing. on opiskellut ei ole opiskellut
1st plur. opiskelemme emme opiskele 1st plur. olemme opiskelleet emme ole opiskelleet
2nd plur. opiskelette ette opiskele 2nd plur. olette opiskelleet ette ole opiskelleet
3rd plur. opiskelevat eivät opiskele 3rd plur. ovat opiskelleet eivät ole opiskelleet
passive opiskellaan ei opiskella passive on opiskeltu ei ole opiskeltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. opiskelin en opiskellut 1st sing. olin opiskellut en ollut opiskellut
2nd sing. opiskelit et opiskellut 2nd sing. olit opiskellut et ollut opiskellut
3rd sing. opiskeli ei opiskellut 3rd sing. oli opiskellut ei ollut opiskellut
1st plur. opiskelimme emme opiskelleet 1st plur. olimme opiskelleet emme olleet opiskelleet
2nd plur. opiskelitte ette opiskelleet 2nd plur. olitte opiskelleet ette olleet opiskelleet
3rd plur. opiskelivat eivät opiskelleet 3rd plur. olivat opiskelleet eivät olleet opiskelleet
passive opiskeltiin ei opiskeltu passive oli opiskeltu ei ollut opiskeltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. opiskelisin en opiskelisi 1st sing. olisin opiskellut en olisi opiskellut
2nd sing. opiskelisit et opiskelisi 2nd sing. olisit opiskellut et olisi opiskellut
3rd sing. opiskelisi ei opiskelisi 3rd sing. olisi opiskellut ei olisi opiskellut
1st plur. opiskelisimme emme opiskelisi 1st plur. olisimme opiskelleet emme olisi opiskelleet
2nd plur. opiskelisitte ette opiskelisi 2nd plur. olisitte opiskelleet ette olisi opiskelleet
3rd plur. opiskelisivat eivät opiskelisi 3rd plur. olisivat opiskelleet eivät olisi opiskelleet
passive opiskeltaisiin ei opiskeltaisi passive olisi opiskeltu ei olisi opiskeltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. opiskele älä opiskele 2nd sing. ole opiskellut älä ole opiskellut
3rd sing. opiskelkoon älköön opiskelko 3rd sing. olkoon opiskellut älköön olko opiskellut
1st plur. opiskelkaamme älkäämme opiskelko 1st plur. olkaamme opiskelleet älkäämme olko opiskelleet
2nd plur. opiskelkaa älkää opiskelko 2nd plur. olkaa opiskelleet älkää olko opiskelleet
3rd plur. opiskelkoot älkööt opiskelko 3rd plur. olkoot opiskelleet älkööt olko opiskelleet
passive opiskeltakoon älköön opiskeltako passive olkoon opiskeltu älköön olko opiskeltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. opiskellen en opiskelle 1st sing. lienen opiskellut en liene opiskellut
2nd sing. opiskellet et opiskelle 2nd sing. lienet opiskellut et liene opiskellut
3rd sing. opiskellee ei opiskelle 3rd sing. lienee opiskellut ei liene opiskellut
1st plur. opiskellemme emme opiskelle 1st plur. lienemme opiskelleet emme liene opiskelleet
2nd plur. opiskellette ette opiskelle 2nd plur. lienette opiskelleet ette liene opiskelleet
3rd plur. opiskellevat eivät opiskelle 3rd plur. lienevät opiskelleet eivät liene opiskelleet
passive opiskeltaneen ei opiskeltane passive lienee opiskeltu ei liene opiskeltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st opiskella present opiskeleva opiskeltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st opiskellakseni opiskellaksemme
2nd opiskellaksesi opiskellaksenne
3rd opiskellakseen
opiskellaksensa
 past opiskellut opiskeltu
2nd inessive2 opiskellessa opiskeltaessa agent3 opiskelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st opiskellessani opiskellessamme
2nd opiskellessasi opiskellessanne
3rd opiskellessaan
opiskellessansa
 negative opiskelematon
instructive opiskellen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive opiskelemassa —
elative opiskelemasta —
illative opiskelemaan —
adessive opiskelemalla —
abessive opiskelematta —
instructive opiskeleman opiskeltaman
4th4 nominative opiskeleminen
partitive opiskelemista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st opiskelemaisillani opiskelemaisillamme
2nd opiskelemaisillasi opiskelemaisillanne
3rd opiskelemaisillaan
opiskelemaisillansa

Derived terms

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.