pitkitellä

Finnish

Etymology

pitkittää +‎ -ellä (frequentative aspect)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpitkitelːæˣ/, [ˈpit̪kiˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -elːæ
  • Syllabification(key): pit‧ki‧tel‧lä

Verb

pitkitellä

  1. (transitive) frequentative of pitkittää (“to lengthen”)

Conjugation
Inflection of pitkitellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pitkittelen en pitkittele 1st sing. olen pitkitellyt en ole pitkitellyt
2nd sing. pitkittelet et pitkittele 2nd sing. olet pitkitellyt et ole pitkitellyt
3rd sing. pitkittelee ei pitkittele 3rd sing. on pitkitellyt ei ole pitkitellyt
1st plur. pitkittelemme emme pitkittele 1st plur. olemme pitkitelleet emme ole pitkitelleet
2nd plur. pitkittelette ette pitkittele 2nd plur. olette pitkitelleet ette ole pitkitelleet
3rd plur. pitkittelevät eivät pitkittele 3rd plur. ovat pitkitelleet eivät ole pitkitelleet
passive pitkitellään ei pitkitellä passive on pitkitelty ei ole pitkitelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pitkittelin en pitkitellyt 1st sing. olin pitkitellyt en ollut pitkitellyt
2nd sing. pitkittelit et pitkitellyt 2nd sing. olit pitkitellyt et ollut pitkitellyt
3rd sing. pitkitteli ei pitkitellyt 3rd sing. oli pitkitellyt ei ollut pitkitellyt
1st plur. pitkittelimme emme pitkitelleet 1st plur. olimme pitkitelleet emme olleet pitkitelleet
2nd plur. pitkittelitte ette pitkitelleet 2nd plur. olitte pitkitelleet ette olleet pitkitelleet
3rd plur. pitkittelivät eivät pitkitelleet 3rd plur. olivat pitkitelleet eivät olleet pitkitelleet
passive pitkiteltiin ei pitkitelty passive oli pitkitelty ei ollut pitkitelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pitkittelisin en pitkittelisi 1st sing. olisin pitkitellyt en olisi pitkitellyt
2nd sing. pitkittelisit et pitkittelisi 2nd sing. olisit pitkitellyt et olisi pitkitellyt
3rd sing. pitkittelisi ei pitkittelisi 3rd sing. olisi pitkitellyt ei olisi pitkitellyt
1st plur. pitkittelisimme emme pitkittelisi 1st plur. olisimme pitkitelleet emme olisi pitkitelleet
2nd plur. pitkittelisitte ette pitkittelisi 2nd plur. olisitte pitkitelleet ette olisi pitkitelleet
3rd plur. pitkittelisivät eivät pitkittelisi 3rd plur. olisivat pitkitelleet eivät olisi pitkitelleet
passive pitkiteltäisiin ei pitkiteltäisi passive olisi pitkitelty ei olisi pitkitelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. pitkittele älä pitkittele 2nd sing. ole pitkitellyt älä ole pitkitellyt
3rd sing. pitkitelköön älköön pitkitelkö 3rd sing. olkoon pitkitellyt älköön olko pitkitellyt
1st plur. pitkitelkäämme älkäämme pitkitelkö 1st plur. olkaamme pitkitelleet älkäämme olko pitkitelleet
2nd plur. pitkitelkää älkää pitkitelkö 2nd plur. olkaa pitkitelleet älkää olko pitkitelleet
3rd plur. pitkitelkööt älkööt pitkitelkö 3rd plur. olkoot pitkitelleet älkööt olko pitkitelleet
passive pitkiteltäköön älköön pitkiteltäkö passive olkoon pitkitelty älköön olko pitkitelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pitkitellen en pitkitelle 1st sing. lienen pitkitellyt en liene pitkitellyt
2nd sing. pitkitellet et pitkitelle 2nd sing. lienet pitkitellyt et liene pitkitellyt
3rd sing. pitkitellee ei pitkitelle 3rd sing. lienee pitkitellyt ei liene pitkitellyt
1st plur. pitkitellemme emme pitkitelle 1st plur. lienemme pitkitelleet emme liene pitkitelleet
2nd plur. pitkitellette ette pitkitelle 2nd plur. lienette pitkitelleet ette liene pitkitelleet
3rd plur. pitkitellevät eivät pitkitelle 3rd plur. lienevät pitkitelleet eivät liene pitkitelleet
passive pitkiteltäneen ei pitkiteltäne passive lienee pitkitelty ei liene pitkitelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st pitkitellä present pitkittelevä pitkiteltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st pitkitelläkseni pitkitelläksemme
2nd pitkitelläksesi pitkitelläksenne
3rd pitkitelläkseen
pitkitelläksensä
 past pitkitellyt pitkitelty
2nd inessive2 pitkitellessä pitkiteltäessä agent3 pitkittelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st pitkitellessäni pitkitellessämme
2nd pitkitellessäsi pitkitellessänne
3rd pitkitellessään
pitkitellessänsä
 negative pitkittelemätön
instructive pitkitellen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive pitkittelemässä —
elative pitkittelemästä —
illative pitkittelemään —
adessive pitkittelemällä —
abessive pitkittelemättä —
instructive pitkittelemän pitkiteltämän
4th4 nominative pitkitteleminen
partitive pitkittelemistä
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st pitkittelemäisilläni pitkittelemäisillämme
2nd pitkittelemäisilläsi pitkittelemäisillänne
3rd pitkittelemäisillään
pitkittelemäisillänsä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.