puhelinkortti

Finnish

puhelin (“telephone”) +‎ kortti (“card”)

puhelinkortti

telephone card, telecard, phone card, calling card (plastic card used to pay for telephone services)

Inflection of puhelinkortti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative		puhelinkortti	puhelinkortit
genitive		puhelinkortin	puhelinkorttien
partitive		puhelinkorttia	puhelinkortteja
illative		puhelinkorttiin	puhelinkortteihin
		singular	plural
nominative		puhelinkortti	puhelinkortit
accusative	nom.	puhelinkortti	puhelinkortit
accusative	gen.	puhelinkortin	puhelinkortit
genitive		puhelinkortin	puhelinkorttien
partitive		puhelinkorttia	puhelinkortteja
inessive		puhelinkortissa	puhelinkorteissa
elative		puhelinkortista	puhelinkorteista
illative		puhelinkorttiin	puhelinkortteihin
adessive		puhelinkortilla	puhelinkorteilla
ablative		puhelinkortilta	puhelinkorteilta
allative		puhelinkortille	puhelinkorteille
essive		puhelinkorttina	puhelinkortteina
translative		puhelinkortiksi	puhelinkorteiksi
instructive		—	puhelinkortein
abessive		puhelinkortitta	puhelinkorteitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of puhelinkortti (type risti)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		puhelinkorttini	puhelinkorttini
accusative	nom.	puhelinkorttini	puhelinkorttini
accusative	gen.	puhelinkorttini	puhelinkorttini
genitive		puhelinkorttini	puhelinkorttieni
partitive		puhelinkorttiani	puhelinkorttejani
inessive		puhelinkortissani	puhelinkorteissani
elative		puhelinkortistani	puhelinkorteistani
illative		puhelinkorttiini	puhelinkortteihini
adessive		puhelinkortillani	puhelinkorteillani
ablative		puhelinkortiltani	puhelinkorteiltani
allative		puhelinkortilleni	puhelinkorteilleni
essive		puhelinkorttinani	puhelinkortteinani
translative		puhelinkortikseni	puhelinkorteikseni
instructive		—	—
abessive		puhelinkortittani	puhelinkorteittani
comitative		—	puhelinkortteineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		puhelinkorttisi	puhelinkorttisi
accusative	nom.	puhelinkorttisi	puhelinkorttisi
accusative	gen.	puhelinkorttisi	puhelinkorttisi
genitive		puhelinkorttisi	puhelinkorttiesi
partitive		puhelinkorttiasi	puhelinkorttejasi
inessive		puhelinkortissasi	puhelinkorteissasi
elative		puhelinkortistasi	puhelinkorteistasi
illative		puhelinkorttiisi	puhelinkortteihisi
adessive		puhelinkortillasi	puhelinkorteillasi
ablative		puhelinkortiltasi	puhelinkorteiltasi
allative		puhelinkortillesi	puhelinkorteillesi
essive		puhelinkorttinasi	puhelinkortteinasi
translative		puhelinkortiksesi	puhelinkorteiksesi
instructive		—	—
abessive		puhelinkortittasi	puhelinkorteittasi
comitative		—	puhelinkortteinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		puhelinkorttimme	puhelinkorttimme
accusative	nom.	puhelinkorttimme	puhelinkorttimme
accusative	gen.	puhelinkorttimme	puhelinkorttimme
genitive		puhelinkorttimme	puhelinkorttiemme
partitive		puhelinkorttiamme	puhelinkorttejamme
inessive		puhelinkortissamme	puhelinkorteissamme
elative		puhelinkortistamme	puhelinkorteistamme
illative		puhelinkorttiimme	puhelinkortteihimme
adessive		puhelinkortillamme	puhelinkorteillamme
ablative		puhelinkortiltamme	puhelinkorteiltamme
allative		puhelinkortillemme	puhelinkorteillemme
essive		puhelinkorttinamme	puhelinkortteinamme
translative		puhelinkortiksemme	puhelinkorteiksemme
instructive		—	—
abessive		puhelinkortittamme	puhelinkorteittamme
comitative		—	puhelinkortteinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		puhelinkorttinne	puhelinkorttinne
accusative	nom.	puhelinkorttinne	puhelinkorttinne
accusative	gen.	puhelinkorttinne	puhelinkorttinne
genitive		puhelinkorttinne	puhelinkorttienne
partitive		puhelinkorttianne	puhelinkorttejanne
inessive		puhelinkortissanne	puhelinkorteissanne
elative		puhelinkortistanne	puhelinkorteistanne
illative		puhelinkorttiinne	puhelinkortteihinne
adessive		puhelinkortillanne	puhelinkorteillanne
ablative		puhelinkortiltanne	puhelinkorteiltanne
allative		puhelinkortillenne	puhelinkorteillenne
essive		puhelinkorttinanne	puhelinkortteinanne
translative		puhelinkortiksenne	puhelinkorteiksenne
instructive		—	—
abessive		puhelinkortittanne	puhelinkorteittanne
comitative		—	puhelinkortteinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		puhelinkorttinsa	puhelinkorttinsa
accusative	nom.	puhelinkorttinsa	puhelinkorttinsa
accusative	gen.	puhelinkorttinsa	puhelinkorttinsa
genitive		puhelinkorttinsa	puhelinkorttiensa
partitive		puhelinkorttiaan puhelinkorttiansa	puhelinkorttejaan puhelinkorttejansa
inessive		puhelinkortissaan puhelinkortissansa	puhelinkorteissaan puhelinkorteissansa
elative		puhelinkortistaan puhelinkortistansa	puhelinkorteistaan puhelinkorteistansa
illative		puhelinkorttiinsa	puhelinkortteihinsa
adessive		puhelinkortillaan puhelinkortillansa	puhelinkorteillaan puhelinkorteillansa
ablative		puhelinkortiltaan puhelinkortiltansa	puhelinkorteiltaan puhelinkorteiltansa
allative		puhelinkortilleen puhelinkortillensa	puhelinkorteilleen puhelinkorteillensa
essive		puhelinkorttinaan puhelinkorttinansa	puhelinkortteinaan puhelinkortteinansa
translative		puhelinkortikseen puhelinkortiksensa	puhelinkorteikseen puhelinkorteiksensa
instructive		—	—
abessive		puhelinkortittaan puhelinkortittansa	puhelinkorteittaan puhelinkorteittansa
comitative		—	puhelinkortteineen puhelinkortteinensa

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.