rääkätä

See also: raakata

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈræːkætæˣ/, [ˈræːkæt̪æ(ʔ)]
  • Rhymes: -æːkætæ
  • Syllabification(key): rää‧kä‧tä

Verb

rääkätä

  1. to torture, torment (especially an animal)

Conjugation
Inflection of rääkätä (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rääkkään en rääkkää 1st sing. olen rääkännyt en ole rääkännyt
2nd sing. rääkkäät et rääkkää 2nd sing. olet rääkännyt et ole rääkännyt
3rd sing. rääkkää ei rääkkää 3rd sing. on rääkännyt ei ole rääkännyt
1st plur. rääkkäämme emme rääkkää 1st plur. olemme rääkänneet emme ole rääkänneet
2nd plur. rääkkäätte ette rääkkää 2nd plur. olette rääkänneet ette ole rääkänneet
3rd plur. rääkkäävät eivät rääkkää 3rd plur. ovat rääkänneet eivät ole rääkänneet
passive rääkätään ei rääkätä passive on rääkätty ei ole rääkätty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rääkkäsin en rääkännyt 1st sing. olin rääkännyt en ollut rääkännyt
2nd sing. rääkkäsit et rääkännyt 2nd sing. olit rääkännyt et ollut rääkännyt
3rd sing. rääkkäsi ei rääkännyt 3rd sing. oli rääkännyt ei ollut rääkännyt
1st plur. rääkkäsimme emme rääkänneet 1st plur. olimme rääkänneet emme olleet rääkänneet
2nd plur. rääkkäsitte ette rääkänneet 2nd plur. olitte rääkänneet ette olleet rääkänneet
3rd plur. rääkkäsivät eivät rääkänneet 3rd plur. olivat rääkänneet eivät olleet rääkänneet
passive rääkättiin ei rääkätty passive oli rääkätty ei ollut rääkätty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rääkkäisin en rääkkäisi 1st sing. olisin rääkännyt en olisi rääkännyt
2nd sing. rääkkäisit et rääkkäisi 2nd sing. olisit rääkännyt et olisi rääkännyt
3rd sing. rääkkäisi ei rääkkäisi 3rd sing. olisi rääkännyt ei olisi rääkännyt
1st plur. rääkkäisimme emme rääkkäisi 1st plur. olisimme rääkänneet emme olisi rääkänneet
2nd plur. rääkkäisitte ette rääkkäisi 2nd plur. olisitte rääkänneet ette olisi rääkänneet
3rd plur. rääkkäisivät eivät rääkkäisi 3rd plur. olisivat rääkänneet eivät olisi rääkänneet
passive rääkättäisiin ei rääkättäisi passive olisi rääkätty ei olisi rääkätty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. rääkkää älä rääkkää 2nd sing. ole rääkännyt älä ole rääkännyt
3rd sing. rääkätköön älköön rääkätkö 3rd sing. olkoon rääkännyt älköön olko rääkännyt
1st plur. rääkätkäämme älkäämme rääkätkö 1st plur. olkaamme rääkänneet älkäämme olko rääkänneet
2nd plur. rääkätkää älkää rääkätkö 2nd plur. olkaa rääkänneet älkää olko rääkänneet
3rd plur. rääkätkööt älkööt rääkätkö 3rd plur. olkoot rääkänneet älkööt olko rääkänneet
passive rääkättäköön älköön rääkättäkö passive olkoon rääkätty älköön olko rääkätty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rääkännen en rääkänne 1st sing. lienen rääkännyt en liene rääkännyt
2nd sing. rääkännet et rääkänne 2nd sing. lienet rääkännyt et liene rääkännyt
3rd sing. rääkännee ei rääkänne 3rd sing. lienee rääkännyt ei liene rääkännyt
1st plur. rääkännemme emme rääkänne 1st plur. lienemme rääkänneet emme liene rääkänneet
2nd plur. rääkännette ette rääkänne 2nd plur. lienette rääkänneet ette liene rääkänneet
3rd plur. rääkännevät eivät rääkänne 3rd plur. lienevät rääkänneet eivät liene rääkänneet
passive rääkättäneen ei rääkättäne passive lienee rääkätty ei liene rääkätty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rääkätä present rääkkäävä rääkättävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rääkätäkseni rääkätäksemme
2nd rääkätäksesi rääkätäksenne
3rd rääkätäkseen
rääkätäksensä
 past rääkännyt rääkätty
2nd inessive2 rääkätessä rääkättäessä agent3 rääkkäämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rääkätessäni rääkätessämme
2nd rääkätessäsi rääkätessänne
3rd rääkätessään
rääkätessänsä
 negative rääkkäämätön
instructive rääkäten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive rääkkäämässä —
elative rääkkäämästä —
illative rääkkäämään —
adessive rääkkäämällä —
abessive rääkkäämättä —
instructive rääkkäämän rääkättämän
4th4 nominative rääkkääminen
partitive rääkkäämistä
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rääkkäämäisilläni rääkkäämäisillämme
2nd rääkkäämäisilläsi rääkkäämäisillänne
3rd rääkkäämäisillään
rääkkäämäisillänsä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.