röhkiä

See also: rohkia

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *röhkidäk (compare Estonian röhkima, Ingrian röhkiä, Karelian röhkie, Veps röhkta, Võro röhk'mä), of onomatopoeic origin, from röh (“oink, grunt”). Equivalent to röh +‎ -hkiä.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrøhkiæˣ/, [ˈrø̞hkiæ(ʔ)]
  • Rhymes: -øhkiæ
  • Syllabification(key): röh‧ki‧ä

Verb

röhkiä

  1. to grunt, to oink (to make repeatedly pig's grunts)
Usage notes
  • röhkiä represents an action that is not temporally confined, e.g. that it is continuous: compare röhkäistä.

Conjugation
Inflection of röhkiä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. röhkin en röhki 1st sing. olen röhkinyt en ole röhkinyt
2nd sing. röhkit et röhki 2nd sing. olet röhkinyt et ole röhkinyt
3rd sing. röhkii ei röhki 3rd sing. on röhkinyt ei ole röhkinyt
1st plur. röhkimme emme röhki 1st plur. olemme röhkineet emme ole röhkineet
2nd plur. röhkitte ette röhki 2nd plur. olette röhkineet ette ole röhkineet
3rd plur. röhkivät eivät röhki 3rd plur. ovat röhkineet eivät ole röhkineet
passive röhkitään ei röhkitä passive on röhkitty ei ole röhkitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. röhkin en röhkinyt 1st sing. olin röhkinyt en ollut röhkinyt
2nd sing. röhkit et röhkinyt 2nd sing. olit röhkinyt et ollut röhkinyt
3rd sing. röhki ei röhkinyt 3rd sing. oli röhkinyt ei ollut röhkinyt
1st plur. röhkimme emme röhkineet 1st plur. olimme röhkineet emme olleet röhkineet
2nd plur. röhkitte ette röhkineet 2nd plur. olitte röhkineet ette olleet röhkineet
3rd plur. röhkivät eivät röhkineet 3rd plur. olivat röhkineet eivät olleet röhkineet
passive röhkittiin ei röhkitty passive oli röhkitty ei ollut röhkitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. röhkisin en röhkisi 1st sing. olisin röhkinyt en olisi röhkinyt
2nd sing. röhkisit et röhkisi 2nd sing. olisit röhkinyt et olisi röhkinyt
3rd sing. röhkisi ei röhkisi 3rd sing. olisi röhkinyt ei olisi röhkinyt
1st plur. röhkisimme emme röhkisi 1st plur. olisimme röhkineet emme olisi röhkineet
2nd plur. röhkisitte ette röhkisi 2nd plur. olisitte röhkineet ette olisi röhkineet
3rd plur. röhkisivät eivät röhkisi 3rd plur. olisivat röhkineet eivät olisi röhkineet
passive röhkittäisiin ei röhkittäisi passive olisi röhkitty ei olisi röhkitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. röhki älä röhki 2nd sing. ole röhkinyt älä ole röhkinyt
3rd sing. röhkiköön älköön röhkikö 3rd sing. olkoon röhkinyt älköön olko röhkinyt
1st plur. röhkikäämme älkäämme röhkikö 1st plur. olkaamme röhkineet älkäämme olko röhkineet
2nd plur. röhkikää älkää röhkikö 2nd plur. olkaa röhkineet älkää olko röhkineet
3rd plur. röhkikööt älkööt röhkikö 3rd plur. olkoot röhkineet älkööt olko röhkineet
passive röhkittäköön älköön röhkittäkö passive olkoon röhkitty älköön olko röhkitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. röhkinen en röhkine 1st sing. lienen röhkinyt en liene röhkinyt
2nd sing. röhkinet et röhkine 2nd sing. lienet röhkinyt et liene röhkinyt
3rd sing. röhkinee ei röhkine 3rd sing. lienee röhkinyt ei liene röhkinyt
1st plur. röhkinemme emme röhkine 1st plur. lienemme röhkineet emme liene röhkineet
2nd plur. röhkinette ette röhkine 2nd plur. lienette röhkineet ette liene röhkineet
3rd plur. röhkinevät eivät röhkine 3rd plur. lienevät röhkineet eivät liene röhkineet
passive röhkittäneen ei röhkittäne passive lienee röhkitty ei liene röhkitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st röhkiä present röhkivä röhkittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st röhkiäkseni röhkiäksemme
2nd röhkiäksesi röhkiäksenne
3rd röhkiäkseen
röhkiäksensä
 past röhkinyt röhkitty
2nd inessive2 röhkiessä röhkittäessä agent3 röhkimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st röhkiessäni röhkiessämme
2nd röhkiessäsi röhkiessänne
3rd röhkiessään
röhkiessänsä
 negative röhkimätön
instructive röhkien — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive röhkimässä —
elative röhkimästä —
illative röhkimään —
adessive röhkimällä —
abessive röhkimättä —
instructive röhkimän röhkittämän
4th4 nominative röhkiminen
partitive röhkimistä
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st röhkimäisilläni röhkimäisillämme
2nd röhkimäisilläsi röhkimäisillänne
3rd röhkimäisillään
röhkimäisillänsä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *röhkidäk, equivalent to röhkää (“to oink”) +‎ -iä. Cognates include Finnish röhkiä and Estonian röhkida.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈrøhkiæ/, [ˈrø̞xke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈrøhkiæ/, [ˈrø̞xkiæ]
  • Rhymes: -øhki, -øhkiæ
  • Hyphenation: röh‧ki‧ä

Verb

röhkiä

  1. (intransitive) to oink (repeatedly)

Conjugation
Conjugation of röhkiä (type 7/oppia, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular röhin en röhi 1st singular oon röhkint, oon röhkinyt en oo röhkint, en oo röhkinyt
2nd singular röhit et röhi 2nd singular oot röhkint, oot röhkinyt et oo röhkint, et oo röhkinyt
3rd singular röhkii ei röhi 3rd singular ono röhkint, ono röhkinyt ei oo röhkint, ei oo röhkinyt
1st plural röhimmä emmä röhi 1st plural oomma röhkinneet emmä oo röhkinneet
2nd plural röhittä että röhi 2nd plural ootta röhkinneet että oo röhkinneet
3rd plural röhkiit1), röhkivät2), röhitää evät röhi 3rd plural ovat röhkinneet evät oo röhkinneet
impersonal röhitää ei röhitä impersonal ono röhitty ei oo röhitty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular röhin en röhkint, en röhkinyt 1st singular olin röhkint, olin röhkinyt en olt röhkint, en olt röhkinyt
2nd singular röhit et röhkint, et röhkinyt 2nd singular olit röhkint, olit röhkinyt et olt röhkint, et olt röhkinyt
3rd singular röhki ei röhkint, ei röhkinyt 3rd singular oli röhkint, oli röhkinyt ei olt röhkint, ei olt röhkinyt
1st plural röhimmä emmä röhkinneet 1st plural olimma röhkinneet emmä olleet röhkinneet
2nd plural röhittä että röhkinneet 2nd plural olitta röhkinneet että olleet röhkinneet
3rd plural röhkiit1), röhkivät2), röhittii evät röhkinneet 3rd plural olivat röhkinneet evät olleet röhkinneet
impersonal röhittii ei röhitty impersonal oli röhitty ei olt röhitty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular röhkisin en röhkis 1st singular olisin röhkint, olisin röhkinyt en olis röhkint, en olis röhkinyt
2nd singular röhkisit, röhkiist1) et röhkis 2nd singular olisit röhkint, olisit röhkinyt et olis röhkint, et olis röhkinyt
3rd singular röhkis ei röhkis 3rd singular olis röhkint, olis röhkinyt ei olis röhkint, ei olis röhkinyt
1st plural röhkisimmä emmä röhkis 1st plural olisimma röhkinneet emmä olis röhkinneet
2nd plural röhkisittä että röhkis 2nd plural olisitta röhkinneet että olis röhkinneet
3rd plural röhkisiit1), röhkisivät2), röhittäis evät röhkis 3rd plural olisivat röhkinneet evät olis röhkinneet
impersonal röhittäis ei röhittäis impersonal olis röhitty ei olis röhitty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular röhi elä röhi 2nd singular oo röhkint, oo röhkinyt elä oo röhkint, elä oo röhkinyt
3rd singular röhkiköö elköö röhkikö 3rd singular olkoo röhkint, olkoo röhkinyt elköö olko röhkint, elköö olko röhkinyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural röhkikää elkää röhkikö 2nd plural olkaa röhkinneet elkää olko röhkinneet
3rd plural röhkikööt elkööt röhkikö 3rd plural olkoot röhkinneet elkööt olko röhkinneet
impersonal röhittäkköö elköö röhittäkö impersonal olkoo röhitty elköö olko röhitty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular röhkinen en röhkine
2nd singular röhkinet et röhkine
3rd singular röhkinöö ei röhkine
1st plural röhkinemmä emmä röhkine
2nd plural röhkinettä että röhkine
3rd plural röhkinööt evät röhkine
impersonal röhittännöö ei röhittäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st röhkiä present röhkivä röhittävä
2nd inessive röhkijees past röhkint, röhkinyt röhitty
instructive röhkien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (röhkikää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative röhkimää
inessive röhkimääs
elative röhkimäst
abessive röhkimätä
4th nominative röhkimiin
partitive röhkimistä, röhkimist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 498
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.