ranketa

Finnish

Etymology

From rankka +‎ -eta.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrɑŋketɑˣ/, [ˈrɑŋke̞t̪ɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑŋketɑ
  • Syllabification(key): ran‧ke‧ta

Verb

ranketa

  1. (intransitive) To become harder, more intense.

Conjugation
Inflection of ranketa (Kotus type 72*A/vanheta, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rankkenen en rankkene 1st sing. olen rankennut en ole rankennut
2nd sing. rankkenet et rankkene 2nd sing. olet rankennut et ole rankennut
3rd sing. rankkenee ei rankkene 3rd sing. on rankennut ei ole rankennut
1st plur. rankkenemme emme rankkene 1st plur. olemme rankenneet emme ole rankenneet
2nd plur. rankkenette ette rankkene 2nd plur. olette rankenneet ette ole rankenneet
3rd plur. rankkenevat eivät rankkene 3rd plur. ovat rankenneet eivät ole rankenneet
passive ranketaan ei ranketa passive on rankettu ei ole rankettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rankkenin en rankennut 1st sing. olin rankennut en ollut rankennut
2nd sing. rankkenit et rankennut 2nd sing. olit rankennut et ollut rankennut
3rd sing. rankkeni ei rankennut 3rd sing. oli rankennut ei ollut rankennut
1st plur. rankkenimme emme rankenneet 1st plur. olimme rankenneet emme olleet rankenneet
2nd plur. rankkenitte ette rankenneet 2nd plur. olitte rankenneet ette olleet rankenneet
3rd plur. rankkenivat eivät rankenneet 3rd plur. olivat rankenneet eivät olleet rankenneet
passive rankettiin ei rankettu passive oli rankettu ei ollut rankettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rankkenisin en rankkenisi 1st sing. olisin rankennut en olisi rankennut
2nd sing. rankkenisit et rankkenisi 2nd sing. olisit rankennut et olisi rankennut
3rd sing. rankkenisi ei rankkenisi 3rd sing. olisi rankennut ei olisi rankennut
1st plur. rankkenisimme emme rankkenisi 1st plur. olisimme rankenneet emme olisi rankenneet
2nd plur. rankkenisitte ette rankkenisi 2nd plur. olisitte rankenneet ette olisi rankenneet
3rd plur. rankkenisivat eivät rankkenisi 3rd plur. olisivat rankenneet eivät olisi rankenneet
passive rankettaisiin ei rankettaisi passive olisi rankettu ei olisi rankettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. rankkene älä rankkene 2nd sing. ole rankennut älä ole rankennut
3rd sing. ranketkoon älköön ranketko 3rd sing. olkoon rankennut älköön olko rankennut
1st plur. ranketkaamme älkäämme ranketko 1st plur. olkaamme rankenneet älkäämme olko rankenneet
2nd plur. ranketkaa älkää ranketko 2nd plur. olkaa rankenneet älkää olko rankenneet
3rd plur. ranketkoot älkööt ranketko 3rd plur. olkoot rankenneet älkööt olko rankenneet
passive rankettakoon älköön rankettako passive olkoon rankettu älköön olko rankettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rankennen en rankenne 1st sing. lienen rankennut en liene rankennut
2nd sing. rankennet et rankenne 2nd sing. lienet rankennut et liene rankennut
3rd sing. rankennee ei rankenne 3rd sing. lienee rankennut ei liene rankennut
1st plur. rankennemme emme rankenne 1st plur. lienemme rankenneet emme liene rankenneet
2nd plur. rankennette ette rankenne 2nd plur. lienette rankenneet ette liene rankenneet
3rd plur. rankennevat eivät rankenne 3rd plur. lienevät rankenneet eivät liene rankenneet
passive rankettaneen ei rankettane passive lienee rankettu ei liene rankettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ranketa present rankkeneva rankettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ranketakseni ranketaksemme
2nd ranketaksesi ranketaksenne
3rd ranketakseen
ranketaksensa
 past rankennut rankettu
2nd inessive2 ranketessa rankettaessa agent3 rankkenema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ranketessani ranketessamme
2nd ranketessasi ranketessanne
3rd ranketessaan
ranketessansa
 negative rankkenematon
instructive ranketen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive rankkenemassa —
elative rankkenemasta —
illative rankkenemaan —
adessive rankkenemalla —
abessive rankkenematta —
instructive rankkeneman rankettaman
4th4 nominative rankkeneminen
partitive rankkenemista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rankkenemaisillani rankkenemaisillamme
2nd rankkenemaisillasi rankkenemaisillanne
3rd rankkenemaisillaan
rankkenemaisillansa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.