rappeutuminen

Finnish

Etymology

rappeutua +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrɑpːeu̯tuminen/, [ˈrɑpːe̞u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): rap‧peu‧tu‧mi‧nen

Noun

rappeutuminen

  1. degeneration (process of degenerating)
  2. dystrophy (process of wasting body tissue)

Declension
Inflection of rappeutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rappeutuminen rappeutumiset
genitive rappeutumisen rappeutumisten
rappeutumisien
partitive rappeutumista rappeutumisia
illative rappeutumiseen rappeutumisiin
singular plural
nominative rappeutuminen rappeutumiset
accusative nom. rappeutuminen rappeutumiset
gen. rappeutumisen
genitive rappeutumisen rappeutumisten
rappeutumisien
partitive rappeutumista rappeutumisia
inessive rappeutumisessa rappeutumisissa
elative rappeutumisesta rappeutumisista
illative rappeutumiseen rappeutumisiin
adessive rappeutumisella rappeutumisilla
ablative rappeutumiselta rappeutumisilta
allative rappeutumiselle rappeutumisille
essive rappeutumisena rappeutumisina
translative rappeutumiseksi rappeutumisiksi
instructive — rappeutumisin
abessive rappeutumisetta rappeutumisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rappeutuminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rappeutumiseni rappeutumiseni
accusative nom. rappeutumiseni rappeutumiseni
gen. rappeutumiseni
genitive rappeutumiseni rappeutumisteni
rappeutumisieni
partitive rappeutumistani rappeutumisiani
inessive rappeutumisessani rappeutumisissani
elative rappeutumisestani rappeutumisistani
illative rappeutumiseeni rappeutumisiini
adessive rappeutumisellani rappeutumisillani
ablative rappeutumiseltani rappeutumisiltani
allative rappeutumiselleni rappeutumisilleni
essive rappeutumisenani rappeutumisinani
translative rappeutumisekseni rappeutumisikseni
instructive — —
abessive rappeutumisettani rappeutumisittani
comitative — rappeutumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rappeutumisesi rappeutumisesi
accusative nom. rappeutumisesi rappeutumisesi
gen. rappeutumisesi
genitive rappeutumisesi rappeutumistesi
rappeutumisiesi
partitive rappeutumistasi rappeutumisiasi
inessive rappeutumisessasi rappeutumisissasi
elative rappeutumisestasi rappeutumisistasi
illative rappeutumiseesi rappeutumisiisi
adessive rappeutumisellasi rappeutumisillasi
ablative rappeutumiseltasi rappeutumisiltasi
allative rappeutumisellesi rappeutumisillesi
essive rappeutumisenasi rappeutumisinasi
translative rappeutumiseksesi rappeutumisiksesi
instructive — —
abessive rappeutumisettasi rappeutumisittasi
comitative — rappeutumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rappeutumisemme rappeutumisemme
accusative nom. rappeutumisemme rappeutumisemme
gen. rappeutumisemme
genitive rappeutumisemme rappeutumistemme
rappeutumisiemme
partitive rappeutumistamme rappeutumisiamme
inessive rappeutumisessamme rappeutumisissamme
elative rappeutumisestamme rappeutumisistamme
illative rappeutumiseemme rappeutumisiimme
adessive rappeutumisellamme rappeutumisillamme
ablative rappeutumiseltamme rappeutumisiltamme
allative rappeutumisellemme rappeutumisillemme
essive rappeutumisenamme rappeutumisinamme
translative rappeutumiseksemme rappeutumisiksemme
instructive — —
abessive rappeutumisettamme rappeutumisittamme
comitative — rappeutumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rappeutumisenne rappeutumisenne
accusative nom. rappeutumisenne rappeutumisenne
gen. rappeutumisenne
genitive rappeutumisenne rappeutumistenne
rappeutumisienne
partitive rappeutumistanne rappeutumisianne
inessive rappeutumisessanne rappeutumisissanne
elative rappeutumisestanne rappeutumisistanne
illative rappeutumiseenne rappeutumisiinne
adessive rappeutumisellanne rappeutumisillanne
ablative rappeutumiseltanne rappeutumisiltanne
allative rappeutumisellenne rappeutumisillenne
essive rappeutumisenanne rappeutumisinanne
translative rappeutumiseksenne rappeutumisiksenne
instructive — —
abessive rappeutumisettanne rappeutumisittanne
comitative — rappeutumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rappeutumisensa rappeutumisensa
accusative nom. rappeutumisensa rappeutumisensa
gen. rappeutumisensa
genitive rappeutumisensa rappeutumistensa
rappeutumisiensa
partitive rappeutumistaan
rappeutumistansa		 rappeutumisiaan
rappeutumisiansa
inessive rappeutumisessaan
rappeutumisessansa		 rappeutumisissaan
rappeutumisissansa
elative rappeutumisestaan
rappeutumisestansa		 rappeutumisistaan
rappeutumisistansa
illative rappeutumiseensa rappeutumisiinsa
adessive rappeutumisellaan
rappeutumisellansa		 rappeutumisillaan
rappeutumisillansa
ablative rappeutumiseltaan
rappeutumiseltansa		 rappeutumisiltaan
rappeutumisiltansa
allative rappeutumiselleen
rappeutumisellensa		 rappeutumisilleen
rappeutumisillensa
essive rappeutumisenaan
rappeutumisenansa		 rappeutumisinaan
rappeutumisinansa
translative rappeutumisekseen
rappeutumiseksensa		 rappeutumisikseen
rappeutumisiksensa
instructive — —
abessive rappeutumisettaan
rappeutumisettansa		 rappeutumisittaan
rappeutumisittansa
comitative — rappeutumisineen
rappeutumisinensa

Verb

rappeutuminen

  1. fourth infinitive of rappeutua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.