ritti

Finnish

Etymology

From German Rittberger, named after Werner Rittberger.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈritːi/, [ˈrit̪ːi]
  • Rhymes: -itːi
  • Syllabification(key): rit‧ti

Noun

ritti

  1. (figure skating) loop jump

Declension
Inflection of ritti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative ritti ritit
genitive ritin rittien
partitive rittiä rittejä
illative rittiin ritteihin
singular plural
nominative ritti ritit
accusative nom. ritti ritit
gen. ritin
genitive ritin rittien
partitive rittiä rittejä
inessive ritissä riteissä
elative ritistä riteistä
illative rittiin ritteihin
adessive ritillä riteillä
ablative ritiltä riteiltä
allative ritille riteille
essive rittinä ritteinä
translative ritiksi riteiksi
instructive — ritein
abessive ritittä riteittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ritti (type risti)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rittini rittini
accusative nom. rittini rittini
gen. rittini
genitive rittini rittieni
partitive rittiäni rittejäni
inessive ritissäni riteissäni
elative ritistäni riteistäni
illative rittiini ritteihini
adessive ritilläni riteilläni
ablative ritiltäni riteiltäni
allative ritilleni riteilleni
essive rittinäni ritteinäni
translative ritikseni riteikseni
instructive — —
abessive ritittäni riteittäni
comitative — ritteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rittisi rittisi
accusative nom. rittisi rittisi
gen. rittisi
genitive rittisi rittiesi
partitive rittiäsi rittejäsi
inessive ritissäsi riteissäsi
elative ritistäsi riteistäsi
illative rittiisi ritteihisi
adessive ritilläsi riteilläsi
ablative ritiltäsi riteiltäsi
allative ritillesi riteillesi
essive rittinäsi ritteinäsi
translative ritiksesi riteiksesi
instructive — —
abessive ritittäsi riteittäsi
comitative — ritteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rittimme rittimme
accusative nom. rittimme rittimme
gen. rittimme
genitive rittimme rittiemme
partitive rittiämme rittejämme
inessive ritissämme riteissämme
elative ritistämme riteistämme
illative rittiimme ritteihimme
adessive ritillämme riteillämme
ablative ritiltämme riteiltämme
allative ritillemme riteillemme
essive rittinämme ritteinämme
translative ritiksemme riteiksemme
instructive — —
abessive ritittämme riteittämme
comitative — ritteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rittinne rittinne
accusative nom. rittinne rittinne
gen. rittinne
genitive rittinne rittienne
partitive rittiänne rittejänne
inessive ritissänne riteissänne
elative ritistänne riteistänne
illative rittiinne ritteihinne
adessive ritillänne riteillänne
ablative ritiltänne riteiltänne
allative ritillenne riteillenne
essive rittinänne ritteinänne
translative ritiksenne riteiksenne
instructive — —
abessive ritittänne riteittänne
comitative — ritteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rittinsä rittinsä
accusative nom. rittinsä rittinsä
gen. rittinsä
genitive rittinsä rittiensä
partitive rittiään
rittiänsä		 rittejään
rittejänsä
inessive ritissään
ritissänsä		 riteissään
riteissänsä
elative ritistään
ritistänsä		 riteistään
riteistänsä
illative rittiinsä ritteihinsä
adessive ritillään
ritillänsä		 riteillään
riteillänsä
ablative ritiltään
ritiltänsä		 riteiltään
riteiltänsä
allative ritilleen
ritillensä		 riteilleen
riteillensä
essive rittinään
rittinänsä		 ritteinään
ritteinänsä
translative ritikseen
ritiksensä		 riteikseen
riteiksensä
instructive — —
abessive ritittään
ritittänsä		 riteittään
riteittänsä
comitative — ritteineen
ritteinensä

Italian

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrit.ti/
  • Rhymes: -itti
  • Hyphenation: rìt‧ti

Adjective

ritti

  1. masculine plural of ritto

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.