selkeyttäminen

Finnish

Etymology

selkeyttää +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈselkeytːæminen/, [ˈs̠e̞lke̞ˌyt̪ːæˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): sel‧ke‧yt‧tä‧mi‧nen

Noun

selkeyttäminen

  1. clarifying (making clear or bright by freeing from feculent matter, or figuratively)

Declension
Inflection of selkeyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative selkeyttäminen selkeyttämiset
genitive selkeyttämisen selkeyttämisten
selkeyttämisien
partitive selkeyttämistä selkeyttämisiä
illative selkeyttämiseen selkeyttämisiin
singular plural
nominative selkeyttäminen selkeyttämiset
accusative nom. selkeyttäminen selkeyttämiset
gen. selkeyttämisen
genitive selkeyttämisen selkeyttämisten
selkeyttämisien
partitive selkeyttämistä selkeyttämisiä
inessive selkeyttämisessä selkeyttämisissä
elative selkeyttämisestä selkeyttämisistä
illative selkeyttämiseen selkeyttämisiin
adessive selkeyttämisellä selkeyttämisillä
ablative selkeyttämiseltä selkeyttämisiltä
allative selkeyttämiselle selkeyttämisille
essive selkeyttämisenä selkeyttämisinä
translative selkeyttämiseksi selkeyttämisiksi
instructive — selkeyttämisin
abessive selkeyttämisettä selkeyttämisittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of selkeyttäminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative selkeyttämiseni selkeyttämiseni
accusative nom. selkeyttämiseni selkeyttämiseni
gen. selkeyttämiseni
genitive selkeyttämiseni selkeyttämisteni
selkeyttämisieni
partitive selkeyttämistäni selkeyttämisiäni
inessive selkeyttämisessäni selkeyttämisissäni
elative selkeyttämisestäni selkeyttämisistäni
illative selkeyttämiseeni selkeyttämisiini
adessive selkeyttämiselläni selkeyttämisilläni
ablative selkeyttämiseltäni selkeyttämisiltäni
allative selkeyttämiselleni selkeyttämisilleni
essive selkeyttämisenäni selkeyttämisinäni
translative selkeyttämisekseni selkeyttämisikseni
instructive — —
abessive selkeyttämisettäni selkeyttämisittäni
comitative — selkeyttämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative selkeyttämisesi selkeyttämisesi
accusative nom. selkeyttämisesi selkeyttämisesi
gen. selkeyttämisesi
genitive selkeyttämisesi selkeyttämistesi
selkeyttämisiesi
partitive selkeyttämistäsi selkeyttämisiäsi
inessive selkeyttämisessäsi selkeyttämisissäsi
elative selkeyttämisestäsi selkeyttämisistäsi
illative selkeyttämiseesi selkeyttämisiisi
adessive selkeyttämiselläsi selkeyttämisilläsi
ablative selkeyttämiseltäsi selkeyttämisiltäsi
allative selkeyttämisellesi selkeyttämisillesi
essive selkeyttämisenäsi selkeyttämisinäsi
translative selkeyttämiseksesi selkeyttämisiksesi
instructive — —
abessive selkeyttämisettäsi selkeyttämisittäsi
comitative — selkeyttämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative selkeyttämisemme selkeyttämisemme
accusative nom. selkeyttämisemme selkeyttämisemme
gen. selkeyttämisemme
genitive selkeyttämisemme selkeyttämistemme
selkeyttämisiemme
partitive selkeyttämistämme selkeyttämisiämme
inessive selkeyttämisessämme selkeyttämisissämme
elative selkeyttämisestämme selkeyttämisistämme
illative selkeyttämiseemme selkeyttämisiimme
adessive selkeyttämisellämme selkeyttämisillämme
ablative selkeyttämiseltämme selkeyttämisiltämme
allative selkeyttämisellemme selkeyttämisillemme
essive selkeyttämisenämme selkeyttämisinämme
translative selkeyttämiseksemme selkeyttämisiksemme
instructive — —
abessive selkeyttämisettämme selkeyttämisittämme
comitative — selkeyttämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative selkeyttämisenne selkeyttämisenne
accusative nom. selkeyttämisenne selkeyttämisenne
gen. selkeyttämisenne
genitive selkeyttämisenne selkeyttämistenne
selkeyttämisienne
partitive selkeyttämistänne selkeyttämisiänne
inessive selkeyttämisessänne selkeyttämisissänne
elative selkeyttämisestänne selkeyttämisistänne
illative selkeyttämiseenne selkeyttämisiinne
adessive selkeyttämisellänne selkeyttämisillänne
ablative selkeyttämiseltänne selkeyttämisiltänne
allative selkeyttämisellenne selkeyttämisillenne
essive selkeyttämisenänne selkeyttämisinänne
translative selkeyttämiseksenne selkeyttämisiksenne
instructive — —
abessive selkeyttämisettänne selkeyttämisittänne
comitative — selkeyttämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative selkeyttämisensä selkeyttämisensä
accusative nom. selkeyttämisensä selkeyttämisensä
gen. selkeyttämisensä
genitive selkeyttämisensä selkeyttämistensä
selkeyttämisiensä
partitive selkeyttämistään
selkeyttämistänsä		 selkeyttämisiään
selkeyttämisiänsä
inessive selkeyttämisessään
selkeyttämisessänsä		 selkeyttämisissään
selkeyttämisissänsä
elative selkeyttämisestään
selkeyttämisestänsä		 selkeyttämisistään
selkeyttämisistänsä
illative selkeyttämiseensä selkeyttämisiinsä
adessive selkeyttämisellään
selkeyttämisellänsä		 selkeyttämisillään
selkeyttämisillänsä
ablative selkeyttämiseltään
selkeyttämiseltänsä		 selkeyttämisiltään
selkeyttämisiltänsä
allative selkeyttämiselleen
selkeyttämisellensä		 selkeyttämisilleen
selkeyttämisillensä
essive selkeyttämisenään
selkeyttämisenänsä		 selkeyttämisinään
selkeyttämisinänsä
translative selkeyttämisekseen
selkeyttämiseksensä		 selkeyttämisikseen
selkeyttämisiksensä
instructive — —
abessive selkeyttämisettään
selkeyttämisettänsä		 selkeyttämisittään
selkeyttämisittänsä
comitative — selkeyttämisineen
selkeyttämisinensä

Verb

selkeyttäminen

  1. nominative of fourth infinitive of selkeyttää
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.