solakoittaa

Finnish

Etymology

solakka +‎ -ttaa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsolɑkoi̯tːɑːˣ/, [ˈs̠o̞lɑˌko̞i̯t̪ːɑː(ʔ)]
  • Rhymes: -oitːɑː
  • Syllabification(key): so‧la‧koit‧taa

Verb

solakoittaa

  1. (transitive) to make (more) slender or thin

Conjugation
Inflection of solakoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. solakoitan en solakoita 1st sing. olen solakoittanut en ole solakoittanut
2nd sing. solakoitat et solakoita 2nd sing. olet solakoittanut et ole solakoittanut
3rd sing. solakoittaa ei solakoita 3rd sing. on solakoittanut ei ole solakoittanut
1st plur. solakoitamme emme solakoita 1st plur. olemme solakoittaneet emme ole solakoittaneet
2nd plur. solakoitatte ette solakoita 2nd plur. olette solakoittaneet ette ole solakoittaneet
3rd plur. solakoittavat eivät solakoita 3rd plur. ovat solakoittaneet eivät ole solakoittaneet
passive solakoitetaan ei solakoiteta passive on solakoitettu ei ole solakoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. solakoitin en solakoittanut 1st sing. olin solakoittanut en ollut solakoittanut
2nd sing. solakoitit et solakoittanut 2nd sing. olit solakoittanut et ollut solakoittanut
3rd sing. solakoitti ei solakoittanut 3rd sing. oli solakoittanut ei ollut solakoittanut
1st plur. solakoitimme emme solakoittaneet 1st plur. olimme solakoittaneet emme olleet solakoittaneet
2nd plur. solakoititte ette solakoittaneet 2nd plur. olitte solakoittaneet ette olleet solakoittaneet
3rd plur. solakoittivat eivät solakoittaneet 3rd plur. olivat solakoittaneet eivät olleet solakoittaneet
passive solakoitettiin ei solakoitettu passive oli solakoitettu ei ollut solakoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. solakoittaisin en solakoittaisi 1st sing. olisin solakoittanut en olisi solakoittanut
2nd sing. solakoittaisit et solakoittaisi 2nd sing. olisit solakoittanut et olisi solakoittanut
3rd sing. solakoittaisi ei solakoittaisi 3rd sing. olisi solakoittanut ei olisi solakoittanut
1st plur. solakoittaisimme emme solakoittaisi 1st plur. olisimme solakoittaneet emme olisi solakoittaneet
2nd plur. solakoittaisitte ette solakoittaisi 2nd plur. olisitte solakoittaneet ette olisi solakoittaneet
3rd plur. solakoittaisivat eivät solakoittaisi 3rd plur. olisivat solakoittaneet eivät olisi solakoittaneet
passive solakoitettaisiin ei solakoitettaisi passive olisi solakoitettu ei olisi solakoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. solakoita älä solakoita 2nd sing. ole solakoittanut älä ole solakoittanut
3rd sing. solakoittakoon älköön solakoittako 3rd sing. olkoon solakoittanut älköön olko solakoittanut
1st plur. solakoittakaamme älkäämme solakoittako 1st plur. olkaamme solakoittaneet älkäämme olko solakoittaneet
2nd plur. solakoittakaa älkää solakoittako 2nd plur. olkaa solakoittaneet älkää olko solakoittaneet
3rd plur. solakoittakoot älkööt solakoittako 3rd plur. olkoot solakoittaneet älkööt olko solakoittaneet
passive solakoitettakoon älköön solakoitettako passive olkoon solakoitettu älköön olko solakoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. solakoittanen en solakoittane 1st sing. lienen solakoittanut en liene solakoittanut
2nd sing. solakoittanet et solakoittane 2nd sing. lienet solakoittanut et liene solakoittanut
3rd sing. solakoittanee ei solakoittane 3rd sing. lienee solakoittanut ei liene solakoittanut
1st plur. solakoittanemme emme solakoittane 1st plur. lienemme solakoittaneet emme liene solakoittaneet
2nd plur. solakoittanette ette solakoittane 2nd plur. lienette solakoittaneet ette liene solakoittaneet
3rd plur. solakoittanevat eivät solakoittane 3rd plur. lienevät solakoittaneet eivät liene solakoittaneet
passive solakoitettaneen ei solakoitettane passive lienee solakoitettu ei liene solakoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st solakoittaa present solakoittava solakoitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st solakoittaakseni solakoittaaksemme
2nd solakoittaaksesi solakoittaaksenne
3rd solakoittaakseen
solakoittaaksensa
 past solakoittanut solakoitettu
2nd inessive2 solakoittaessa solakoitettaessa agent3 solakoittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st solakoittaessani solakoittaessamme
2nd solakoittaessasi solakoittaessanne
3rd solakoittaessaan
solakoittaessansa
 negative solakoittamaton
instructive solakoittaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive solakoittamassa —
elative solakoittamasta —
illative solakoittamaan —
adessive solakoittamalla —
abessive solakoittamatta —
instructive solakoittaman solakoitettaman
4th4 nominative solakoittaminen
partitive solakoittamista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st solakoittamaisillani solakoittamaisillamme
2nd solakoittamaisillasi solakoittamaisillanne
3rd solakoittamaisillaan
solakoittamaisillansa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.