sopeutumaton

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsopeu̯tumɑton/, [ˈs̠o̞pe̞u̯ˌt̪umɑt̪o̞n]
  • Rhymes: -umɑton
  • Syllabification(key): so‧peu‧tu‧ma‧ton

Adjective

sopeutumaton (comparative sopeutumattomampi, superlative sopeutumattomin)

  1. unadaptable, unadapted
    Hänet palautettiin upseerikoulusta, koska hän oli sopeutumaton.
    He was sent back from the officer academy because he was unadaptable.

Declension
Inflection of sopeutumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative sopeutumaton sopeutumattomat
genitive sopeutumattoman sopeutumattomien
partitive sopeutumatonta sopeutumattomia
illative sopeutumattomaan sopeutumattomiin
singular plural
nominative sopeutumaton sopeutumattomat
accusative nom. sopeutumaton sopeutumattomat
gen. sopeutumattoman
genitive sopeutumattoman sopeutumattomien
sopeutumatontenrare
partitive sopeutumatonta sopeutumattomia
inessive sopeutumattomassa sopeutumattomissa
elative sopeutumattomasta sopeutumattomista
illative sopeutumattomaan sopeutumattomiin
adessive sopeutumattomalla sopeutumattomilla
ablative sopeutumattomalta sopeutumattomilta
allative sopeutumattomalle sopeutumattomille
essive sopeutumattomana sopeutumattomina
translative sopeutumattomaksi sopeutumattomiksi
instructive — sopeutumattomin
abessive sopeutumattomatta sopeutumattomitta
comitative — sopeutumattomine
Possessive forms of sopeutumaton (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative sopeutumattomani sopeutumattomani
accusative nom. sopeutumattomani sopeutumattomani
gen. sopeutumattomani
genitive sopeutumattomani sopeutumattomieni
sopeutumatontenirare
partitive sopeutumatontani sopeutumattomiani
inessive sopeutumattomassani sopeutumattomissani
elative sopeutumattomastani sopeutumattomistani
illative sopeutumattomaani sopeutumattomiini
adessive sopeutumattomallani sopeutumattomillani
ablative sopeutumattomaltani sopeutumattomiltani
allative sopeutumattomalleni sopeutumattomilleni
essive sopeutumattomanani sopeutumattominani
translative sopeutumattomakseni sopeutumattomikseni
instructive — —
abessive sopeutumattomattani sopeutumattomittani
comitative — sopeutumattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sopeutumattomasi sopeutumattomasi
accusative nom. sopeutumattomasi sopeutumattomasi
gen. sopeutumattomasi
genitive sopeutumattomasi sopeutumattomiesi
sopeutumatontesirare
partitive sopeutumatontasi sopeutumattomiasi
inessive sopeutumattomassasi sopeutumattomissasi
elative sopeutumattomastasi sopeutumattomistasi
illative sopeutumattomaasi sopeutumattomiisi
adessive sopeutumattomallasi sopeutumattomillasi
ablative sopeutumattomaltasi sopeutumattomiltasi
allative sopeutumattomallesi sopeutumattomillesi
essive sopeutumattomanasi sopeutumattominasi
translative sopeutumattomaksesi sopeutumattomiksesi
instructive — —
abessive sopeutumattomattasi sopeutumattomittasi
comitative — sopeutumattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sopeutumattomamme sopeutumattomamme
accusative nom. sopeutumattomamme sopeutumattomamme
gen. sopeutumattomamme
genitive sopeutumattomamme sopeutumattomiemme
sopeutumatontemmerare
partitive sopeutumatontamme sopeutumattomiamme
inessive sopeutumattomassamme sopeutumattomissamme
elative sopeutumattomastamme sopeutumattomistamme
illative sopeutumattomaamme sopeutumattomiimme
adessive sopeutumattomallamme sopeutumattomillamme
ablative sopeutumattomaltamme sopeutumattomiltamme
allative sopeutumattomallemme sopeutumattomillemme
essive sopeutumattomanamme sopeutumattominamme
translative sopeutumattomaksemme sopeutumattomiksemme
instructive — —
abessive sopeutumattomattamme sopeutumattomittamme
comitative — sopeutumattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sopeutumattomanne sopeutumattomanne
accusative nom. sopeutumattomanne sopeutumattomanne
gen. sopeutumattomanne
genitive sopeutumattomanne sopeutumattomienne
sopeutumatontennerare
partitive sopeutumatontanne sopeutumattomianne
inessive sopeutumattomassanne sopeutumattomissanne
elative sopeutumattomastanne sopeutumattomistanne
illative sopeutumattomaanne sopeutumattomiinne
adessive sopeutumattomallanne sopeutumattomillanne
ablative sopeutumattomaltanne sopeutumattomiltanne
allative sopeutumattomallenne sopeutumattomillenne
essive sopeutumattomananne sopeutumattominanne
translative sopeutumattomaksenne sopeutumattomiksenne
instructive — —
abessive sopeutumattomattanne sopeutumattomittanne
comitative — sopeutumattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative sopeutumattomansa sopeutumattomansa
accusative nom. sopeutumattomansa sopeutumattomansa
gen. sopeutumattomansa
genitive sopeutumattomansa sopeutumattomiensa
sopeutumatontensarare
partitive sopeutumatontaan
sopeutumatontansa		 sopeutumattomiaan
sopeutumattomiansa
inessive sopeutumattomassaan
sopeutumattomassansa		 sopeutumattomissaan
sopeutumattomissansa
elative sopeutumattomastaan
sopeutumattomastansa		 sopeutumattomistaan
sopeutumattomistansa
illative sopeutumattomaansa sopeutumattomiinsa
adessive sopeutumattomallaan
sopeutumattomallansa		 sopeutumattomillaan
sopeutumattomillansa
ablative sopeutumattomaltaan
sopeutumattomaltansa		 sopeutumattomiltaan
sopeutumattomiltansa
allative sopeutumattomalleen
sopeutumattomallensa		 sopeutumattomilleen
sopeutumattomillensa
essive sopeutumattomanaan
sopeutumattomanansa		 sopeutumattominaan
sopeutumattominansa
translative sopeutumattomakseen
sopeutumattomaksensa		 sopeutumattomikseen
sopeutumattomiksensa
instructive — —
abessive sopeutumattomattaan
sopeutumattomattansa		 sopeutumattomittaan
sopeutumattomittansa
comitative — sopeutumattomineen
sopeutumattominensa

Derived terms

Participle

sopeutumaton

  1. negative participle of sopeutua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.