sortti

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsortːi/, [ˈs̠o̞rt̪ːi]
  • Rhymes: -ortːi
  • Syllabification(key): sort‧ti

Etymology 1

Borrowed from Swedish sort (“sort, kind”).

Noun

sortti

  1. (informal) type, kind, sort
Declension
Inflection of sortti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative sortti sortit
genitive sortin sorttien
partitive sorttia sortteja
illative sorttiin sortteihin
singular plural
nominative sortti sortit
accusative nom. sortti sortit
gen. sortin
genitive sortin sorttien
partitive sorttia sortteja
inessive sortissa sorteissa
elative sortista sorteista
illative sorttiin sortteihin
adessive sortilla sorteilla
ablative sortilta sorteilta
allative sortille sorteille
essive sorttina sortteina
translative sortiksi sorteiksi
instructive — sortein
abessive sortitta sorteitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sortti (type risti)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sorttini sorttini
accusative nom. sorttini sorttini
gen. sorttini
genitive sorttini sorttieni
partitive sorttiani sorttejani
inessive sortissani sorteissani
elative sortistani sorteistani
illative sorttiini sortteihini
adessive sortillani sorteillani
ablative sortiltani sorteiltani
allative sortilleni sorteilleni
essive sorttinani sortteinani
translative sortikseni sorteikseni
instructive — —
abessive sortittani sorteittani
comitative — sortteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sorttisi sorttisi
accusative nom. sorttisi sorttisi
gen. sorttisi
genitive sorttisi sorttiesi
partitive sorttiasi sorttejasi
inessive sortissasi sorteissasi
elative sortistasi sorteistasi
illative sorttiisi sortteihisi
adessive sortillasi sorteillasi
ablative sortiltasi sorteiltasi
allative sortillesi sorteillesi
essive sorttinasi sortteinasi
translative sortiksesi sorteiksesi
instructive — —
abessive sortittasi sorteittasi
comitative — sortteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sorttimme sorttimme
accusative nom. sorttimme sorttimme
gen. sorttimme
genitive sorttimme sorttiemme
partitive sorttiamme sorttejamme
inessive sortissamme sorteissamme
elative sortistamme sorteistamme
illative sorttiimme sortteihimme
adessive sortillamme sorteillamme
ablative sortiltamme sorteiltamme
allative sortillemme sorteillemme
essive sorttinamme sortteinamme
translative sortiksemme sorteiksemme
instructive — —
abessive sortittamme sorteittamme
comitative — sortteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sorttinne sorttinne
accusative nom. sorttinne sorttinne
gen. sorttinne
genitive sorttinne sorttienne
partitive sorttianne sorttejanne
inessive sortissanne sorteissanne
elative sortistanne sorteistanne
illative sorttiinne sortteihinne
adessive sortillanne sorteillanne
ablative sortiltanne sorteiltanne
allative sortillenne sorteillenne
essive sorttinanne sortteinanne
translative sortiksenne sorteiksenne
instructive — —
abessive sortittanne sorteittanne
comitative — sortteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sorttinsa sorttinsa
accusative nom. sorttinsa sorttinsa
gen. sorttinsa
genitive sorttinsa sorttiensa
partitive sorttiaan
sorttiansa		 sorttejaan
sorttejansa
inessive sortissaan
sortissansa		 sorteissaan
sorteissansa
elative sortistaan
sortistansa		 sorteistaan
sorteistansa
illative sorttiinsa sortteihinsa
adessive sortillaan
sortillansa		 sorteillaan
sorteillansa
ablative sortiltaan
sortiltansa		 sorteiltaan
sorteiltansa
allative sortilleen
sortillensa		 sorteilleen
sorteillensa
essive sorttinaan
sorttinansa		 sortteinaan
sortteinansa
translative sortikseen
sortiksensa		 sorteikseen
sorteiksensa
instructive — —
abessive sortittaan
sortittansa		 sorteittaan
sorteittansa
comitative — sortteineen
sortteinensa
Synonyms

Etymology 2

Borrowed from English shortstop and shortened.

Noun

sortti

  1. (baseball) shortstop (infield defensive player that stands between the second baseman and the third baseman)
Declension
Inflection of sortti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative sortti sortit
genitive sortin sorttien
partitive sorttia sortteja
illative sorttiin sortteihin
singular plural
nominative sortti sortit
accusative nom. sortti sortit
gen. sortin
genitive sortin sorttien
partitive sorttia sortteja
inessive sortissa sorteissa
elative sortista sorteista
illative sorttiin sortteihin
adessive sortilla sorteilla
ablative sortilta sorteilta
allative sortille sorteille
essive sorttina sortteina
translative sortiksi sorteiksi
instructive — sortein
abessive sortitta sorteitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sortti (type risti)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sorttini sorttini
accusative nom. sorttini sorttini
gen. sorttini
genitive sorttini sorttieni
partitive sorttiani sorttejani
inessive sortissani sorteissani
elative sortistani sorteistani
illative sorttiini sortteihini
adessive sortillani sorteillani
ablative sortiltani sorteiltani
allative sortilleni sorteilleni
essive sorttinani sortteinani
translative sortikseni sorteikseni
instructive — —
abessive sortittani sorteittani
comitative — sortteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sorttisi sorttisi
accusative nom. sorttisi sorttisi
gen. sorttisi
genitive sorttisi sorttiesi
partitive sorttiasi sorttejasi
inessive sortissasi sorteissasi
elative sortistasi sorteistasi
illative sorttiisi sortteihisi
adessive sortillasi sorteillasi
ablative sortiltasi sorteiltasi
allative sortillesi sorteillesi
essive sorttinasi sortteinasi
translative sortiksesi sorteiksesi
instructive — —
abessive sortittasi sorteittasi
comitative — sortteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sorttimme sorttimme
accusative nom. sorttimme sorttimme
gen. sorttimme
genitive sorttimme sorttiemme
partitive sorttiamme sorttejamme
inessive sortissamme sorteissamme
elative sortistamme sorteistamme
illative sorttiimme sortteihimme
adessive sortillamme sorteillamme
ablative sortiltamme sorteiltamme
allative sortillemme sorteillemme
essive sorttinamme sortteinamme
translative sortiksemme sorteiksemme
instructive — —
abessive sortittamme sorteittamme
comitative — sortteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sorttinne sorttinne
accusative nom. sorttinne sorttinne
gen. sorttinne
genitive sorttinne sorttienne
partitive sorttianne sorttejanne
inessive sortissanne sorteissanne
elative sortistanne sorteistanne
illative sorttiinne sortteihinne
adessive sortillanne sorteillanne
ablative sortiltanne sorteiltanne
allative sortillenne sorteillenne
essive sorttinanne sortteinanne
translative sortiksenne sorteiksenne
instructive — —
abessive sortittanne sorteittanne
comitative — sortteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sorttinsa sorttinsa
accusative nom. sorttinsa sorttinsa
gen. sorttinsa
genitive sorttinsa sorttiensa
partitive sorttiaan
sorttiansa		 sorttejaan
sorttejansa
inessive sortissaan
sortissansa		 sorteissaan
sorteissansa
elative sortistaan
sortistansa		 sorteistaan
sorteistansa
illative sorttiinsa sortteihinsa
adessive sortillaan
sortillansa		 sorteillaan
sorteillansa
ablative sortiltaan
sortiltansa		 sorteiltaan
sorteiltansa
allative sortilleen
sortillensa		 sorteilleen
sorteillensa
essive sorttinaan
sorttinansa		 sortteinaan
sortteinansa
translative sortikseen
sortiksensa		 sorteikseen
sorteiksensa
instructive — —
abessive sortittaan
sortittansa		 sorteittaan
sorteittansa
comitative — sortteineen
sortteinensa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.