sottia

Ingrian

Etymology 1

From sota (“war”) +‎ -ia. Cognate with Finnish sotia.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsotiɑ/, [ˈs̠o̞tʲːe̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsotiɑ/, [ˈʃo̞tˑiɑ]
  • Rhymes: -oti, -otiɑ
  • Hyphenation: sot‧ti‧a

Verb

sottia

  1. (intransitive) to be at war
Conjugation
Conjugation of sottia (type 7/oppia, t- gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular soin en soi 1st singular oon sotint, oon sotinut en oo sotint, en oo sotinut
2nd singular soit et soi 2nd singular oot sotint, oot sotinut et oo sotint, et oo sotinut
3rd singular sottii ei soi 3rd singular ono sotint, ono sotinut ei oo sotint, ei oo sotinut
1st plural soimma emmä soi 1st plural oomma sotinneet emmä oo sotinneet
2nd plural soitta että soi 2nd plural ootta sotinneet että oo sotinneet
3rd plural sottiit1), sotivat2), soitaa evät soi 3rd plural ovat sotinneet evät oo sotinneet
impersonal soitaa ei soita impersonal ono soittu ei oo soittu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular soin en sotint, en sotinut 1st singular olin sotint, olin sotinut en olt sotint, en olt sotinut
2nd singular soit et sotint, et sotinut 2nd singular olit sotint, olit sotinut et olt sotint, et olt sotinut
3rd singular soti ei sotint, ei sotinut 3rd singular oli sotint, oli sotinut ei olt sotint, ei olt sotinut
1st plural soimma emmä sotinneet 1st plural olimma sotinneet emmä olleet sotinneet
2nd plural soitta että sotinneet 2nd plural olitta sotinneet että olleet sotinneet
3rd plural sottiit1), sotivat2), soittii evät sotinneet 3rd plural olivat sotinneet evät olleet sotinneet
impersonal soittii ei soittu impersonal oli soittu ei olt soittu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular sotisin en sotis 1st singular olisin sotint, olisin sotinut en olis sotint, en olis sotinut
2nd singular sotisit, sottiist1) et sotis 2nd singular olisit sotint, olisit sotinut et olis sotint, et olis sotinut
3rd singular sotis ei sotis 3rd singular olis sotint, olis sotinut ei olis sotint, ei olis sotinut
1st plural sotisimma emmä sotis 1st plural olisimma sotinneet emmä olis sotinneet
2nd plural sotisitta että sotis 2nd plural olisitta sotinneet että olis sotinneet
3rd plural sotisiit1), sotisivat2), soittais evät sotis 3rd plural olisivat sotinneet evät olis sotinneet
impersonal soittais ei soittais impersonal olis soittu ei olis soittu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular soi elä soi 2nd singular oo sotint, oo sotinut elä oo sotint, elä oo sotinut
3rd singular sotikoo elköö sotiko 3rd singular olkoo sotint, olkoo sotinut elköö olko sotint, elköö olko sotinut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural sotikaa elkää sotiko 2nd plural olkaa sotinneet elkää olko sotinneet
3rd plural sotikoot elkööt sotiko 3rd plural olkoot sotinneet elkööt olko sotinneet
impersonal soittakoo elköö soittako impersonal olkoo soittu elköö olko soittu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular sotinen en sotine
2nd singular sotinet et sotine
3rd singular sotinoo ei sotine
1st plural sotinemma emmä sotine
2nd plural sotinetta että sotine
3rd plural sotinoot evät sotine
impersonal soittanoo ei soittane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st sottia present sotiva soittava
2nd inessive sotijees past sotint, sotinut soittu
instructive sottien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (sotikaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative sotimaa
inessive sotimaas
elative sotimast
abessive sotimata
4th nominative sotimiin
partitive sotimista, sotimist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsotiɑ/, [ˈs̠o̞tʲːe̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsotiɑ/, [ˈʃo̞tˑiɑ]
  • Rhymes: -oti, -otiɑ
  • Hyphenation: sot‧ti‧a

Noun

sottia

  1. partitive plural of sota

References
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 541

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.