suhteellisuus

Finnish

Etymology

suhteellinen +‎ -uus

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsuhteːlːisuːs/, [ˈs̠uxt̪e̞ːlˌlis̠uːs̠]
  • Rhymes: -isuːs
  • Syllabification(key): suh‧teel‧li‧suus

Noun

suhteellisuus

  1. relativity
  2. proportionality

Declension
Inflection of suhteellisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative suhteellisuus suhteellisuudet
genitive suhteellisuuden suhteellisuuksien
partitive suhteellisuutta suhteellisuuksia
illative suhteellisuuteen suhteellisuuksiin
singular plural
nominative suhteellisuus suhteellisuudet
accusative nom. suhteellisuus suhteellisuudet
gen. suhteellisuuden
genitive suhteellisuuden suhteellisuuksien
partitive suhteellisuutta suhteellisuuksia
inessive suhteellisuudessa suhteellisuuksissa
elative suhteellisuudesta suhteellisuuksista
illative suhteellisuuteen suhteellisuuksiin
adessive suhteellisuudella suhteellisuuksilla
ablative suhteellisuudelta suhteellisuuksilta
allative suhteellisuudelle suhteellisuuksille
essive suhteellisuutena suhteellisuuksina
translative suhteellisuudeksi suhteellisuuksiksi
instructive — suhteellisuuksin
abessive suhteellisuudetta suhteellisuuksitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of suhteellisuus (type kalleus)
first-person singular possessor
singular plural
nominative suhteellisuuteni suhteellisuuteni
accusative nom. suhteellisuuteni suhteellisuuteni
gen. suhteellisuuteni
genitive suhteellisuuteni suhteellisuuksieni
partitive suhteellisuuttani suhteellisuuksiani
inessive suhteellisuudessani suhteellisuuksissani
elative suhteellisuudestani suhteellisuuksistani
illative suhteellisuuteeni suhteellisuuksiini
adessive suhteellisuudellani suhteellisuuksillani
ablative suhteellisuudeltani suhteellisuuksiltani
allative suhteellisuudelleni suhteellisuuksilleni
essive suhteellisuutenani suhteellisuuksinani
translative suhteellisuudekseni suhteellisuuksikseni
instructive — —
abessive suhteellisuudettani suhteellisuuksittani
comitative — suhteellisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative suhteellisuutesi suhteellisuutesi
accusative nom. suhteellisuutesi suhteellisuutesi
gen. suhteellisuutesi
genitive suhteellisuutesi suhteellisuuksiesi
partitive suhteellisuuttasi suhteellisuuksiasi
inessive suhteellisuudessasi suhteellisuuksissasi
elative suhteellisuudestasi suhteellisuuksistasi
illative suhteellisuuteesi suhteellisuuksiisi
adessive suhteellisuudellasi suhteellisuuksillasi
ablative suhteellisuudeltasi suhteellisuuksiltasi
allative suhteellisuudellesi suhteellisuuksillesi
essive suhteellisuutenasi suhteellisuuksinasi
translative suhteellisuudeksesi suhteellisuuksiksesi
instructive — —
abessive suhteellisuudettasi suhteellisuuksittasi
comitative — suhteellisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative suhteellisuutemme suhteellisuutemme
accusative nom. suhteellisuutemme suhteellisuutemme
gen. suhteellisuutemme
genitive suhteellisuutemme suhteellisuuksiemme
partitive suhteellisuuttamme suhteellisuuksiamme
inessive suhteellisuudessamme suhteellisuuksissamme
elative suhteellisuudestamme suhteellisuuksistamme
illative suhteellisuuteemme suhteellisuuksiimme
adessive suhteellisuudellamme suhteellisuuksillamme
ablative suhteellisuudeltamme suhteellisuuksiltamme
allative suhteellisuudellemme suhteellisuuksillemme
essive suhteellisuutenamme suhteellisuuksinamme
translative suhteellisuudeksemme suhteellisuuksiksemme
instructive — —
abessive suhteellisuudettamme suhteellisuuksittamme
comitative — suhteellisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative suhteellisuutenne suhteellisuutenne
accusative nom. suhteellisuutenne suhteellisuutenne
gen. suhteellisuutenne
genitive suhteellisuutenne suhteellisuuksienne
partitive suhteellisuuttanne suhteellisuuksianne
inessive suhteellisuudessanne suhteellisuuksissanne
elative suhteellisuudestanne suhteellisuuksistanne
illative suhteellisuuteenne suhteellisuuksiinne
adessive suhteellisuudellanne suhteellisuuksillanne
ablative suhteellisuudeltanne suhteellisuuksiltanne
allative suhteellisuudellenne suhteellisuuksillenne
essive suhteellisuutenanne suhteellisuuksinanne
translative suhteellisuudeksenne suhteellisuuksiksenne
instructive — —
abessive suhteellisuudettanne suhteellisuuksittanne
comitative — suhteellisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative suhteellisuutensa suhteellisuutensa
accusative nom. suhteellisuutensa suhteellisuutensa
gen. suhteellisuutensa
genitive suhteellisuutensa suhteellisuuksiensa
partitive suhteellisuuttaan
suhteellisuuttansa		 suhteellisuuksiaan
suhteellisuuksiansa
inessive suhteellisuudessaan
suhteellisuudessansa		 suhteellisuuksissaan
suhteellisuuksissansa
elative suhteellisuudestaan
suhteellisuudestansa		 suhteellisuuksistaan
suhteellisuuksistansa
illative suhteellisuuteensa suhteellisuuksiinsa
adessive suhteellisuudellaan
suhteellisuudellansa		 suhteellisuuksillaan
suhteellisuuksillansa
ablative suhteellisuudeltaan
suhteellisuudeltansa		 suhteellisuuksiltaan
suhteellisuuksiltansa
allative suhteellisuudelleen
suhteellisuudellensa		 suhteellisuuksilleen
suhteellisuuksillensa
essive suhteellisuutenaan
suhteellisuutenansa		 suhteellisuuksinaan
suhteellisuuksinansa
translative suhteellisuudekseen
suhteellisuudeksensa		 suhteellisuuksikseen
suhteellisuuksiksensa
instructive — —
abessive suhteellisuudettaan
suhteellisuudettansa		 suhteellisuuksittaan
suhteellisuuksittansa
comitative — suhteellisuuksineen
suhteellisuuksinensa

Compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.