supistella

Finnish

Etymology

supistaa (“to contract (tr.)”) +‎ -ella

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsupistelːɑˣ/, [ˈs̠upis̠ˌt̪e̞lːɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): su‧pis‧tel‧la

Verb

supistella

  1. frequentative of supistaa (“to contract”)

Conjugation
Inflection of supistella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. supistelen en supistele 1st sing. olen supistellut en ole supistellut
2nd sing. supistelet et supistele 2nd sing. olet supistellut et ole supistellut
3rd sing. supistelee ei supistele 3rd sing. on supistellut ei ole supistellut
1st plur. supistelemme emme supistele 1st plur. olemme supistelleet emme ole supistelleet
2nd plur. supistelette ette supistele 2nd plur. olette supistelleet ette ole supistelleet
3rd plur. supistelevat eivät supistele 3rd plur. ovat supistelleet eivät ole supistelleet
passive supistellaan ei supistella passive on supisteltu ei ole supisteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. supistelin en supistellut 1st sing. olin supistellut en ollut supistellut
2nd sing. supistelit et supistellut 2nd sing. olit supistellut et ollut supistellut
3rd sing. supisteli ei supistellut 3rd sing. oli supistellut ei ollut supistellut
1st plur. supistelimme emme supistelleet 1st plur. olimme supistelleet emme olleet supistelleet
2nd plur. supistelitte ette supistelleet 2nd plur. olitte supistelleet ette olleet supistelleet
3rd plur. supistelivat eivät supistelleet 3rd plur. olivat supistelleet eivät olleet supistelleet
passive supisteltiin ei supisteltu passive oli supisteltu ei ollut supisteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. supistelisin en supistelisi 1st sing. olisin supistellut en olisi supistellut
2nd sing. supistelisit et supistelisi 2nd sing. olisit supistellut et olisi supistellut
3rd sing. supistelisi ei supistelisi 3rd sing. olisi supistellut ei olisi supistellut
1st plur. supistelisimme emme supistelisi 1st plur. olisimme supistelleet emme olisi supistelleet
2nd plur. supistelisitte ette supistelisi 2nd plur. olisitte supistelleet ette olisi supistelleet
3rd plur. supistelisivat eivät supistelisi 3rd plur. olisivat supistelleet eivät olisi supistelleet
passive supisteltaisiin ei supisteltaisi passive olisi supisteltu ei olisi supisteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. supistele älä supistele 2nd sing. ole supistellut älä ole supistellut
3rd sing. supistelkoon älköön supistelko 3rd sing. olkoon supistellut älköön olko supistellut
1st plur. supistelkaamme älkäämme supistelko 1st plur. olkaamme supistelleet älkäämme olko supistelleet
2nd plur. supistelkaa älkää supistelko 2nd plur. olkaa supistelleet älkää olko supistelleet
3rd plur. supistelkoot älkööt supistelko 3rd plur. olkoot supistelleet älkööt olko supistelleet
passive supisteltakoon älköön supisteltako passive olkoon supisteltu älköön olko supisteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. supistellen en supistelle 1st sing. lienen supistellut en liene supistellut
2nd sing. supistellet et supistelle 2nd sing. lienet supistellut et liene supistellut
3rd sing. supistellee ei supistelle 3rd sing. lienee supistellut ei liene supistellut
1st plur. supistellemme emme supistelle 1st plur. lienemme supistelleet emme liene supistelleet
2nd plur. supistellette ette supistelle 2nd plur. lienette supistelleet ette liene supistelleet
3rd plur. supistellevat eivät supistelle 3rd plur. lienevät supistelleet eivät liene supistelleet
passive supisteltaneen ei supisteltane passive lienee supisteltu ei liene supisteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st supistella present supisteleva supisteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st supistellakseni supistellaksemme
2nd supistellaksesi supistellaksenne
3rd supistellakseen
supistellaksensa
 past supistellut supisteltu
2nd inessive2 supistellessa supisteltaessa agent3 supistelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st supistellessani supistellessamme
2nd supistellessasi supistellessanne
3rd supistellessaan
supistellessansa
 negative supistelematon
instructive supistellen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive supistelemassa —
elative supistelemasta —
illative supistelemaan —
adessive supistelemalla —
abessive supistelematta —
instructive supisteleman supisteltaman
4th4 nominative supisteleminen
partitive supistelemista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st supistelemaisillani supistelemaisillamme
2nd supistelemaisillasi supistelemaisillanne
3rd supistelemaisillaan
supistelemaisillansa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.